Suunniteltu kotisynnytys
Useimmat ihmiset mieltävät oman kotinsa itselleen turvallisimmaksi ja miellyttävimmäksi paikaksi. Tuttu ympäristö rauhoittaa ja rentouttaa, ja synnytyksen aikana tämä tukee kehon fysiologista prosessia, joka edesauttaa synnytyksen ongelmatonta etenemistä. Kun synnyttäjä kokee olevansa turvassa, hänellä on mahdollisuus rentoutua, jolloin myös kehon oma hormonaalinen kivunlievitysjärjestelmä toimii optimaalisesti.
Suomessa syntyy suunnitellusti kotiin noin neljäkymmentä lasta vuosittain ja määrä lisääntyy jatkuvasti. Monissa länsimaissa kätilöavusteiset kotisynnytykset ovat paljon yleisempiä ja muissa Pohjoismaissa kotisynnytykset ovat osa julkista terveydenhuoltoa. Esimerkiksi Hollannissa noin kuudesosa lapsista syntyy kotiin ja Iso-Britanniassa määrä on noin 3 % sekä Islannissa 2 %. Brittiläiset kätilöt ja synnytyslääkärit ovat yhdessä kampanjoineet valtakunnallisesti kotisynnytysten määrän lisäämisen puolesta, sillä tutkimuksissa kotisynnytykset ovat näyttäytyneet turvallisilta ja kotona synnyttäneet ovat olleet tyytyväisiä.
Synnyttäisinkö kotona?
Kotisynnytyksen valitsevilla henkilöillä on hyvin moninaisia syitä päätökseensä. Kirjallisuuden mukaan erityisesti kolme arvoa ohjaavat heitä valitsemaan kotisynnytyksen – mahdollisuus luottamukselliseen suhteeseen kätilön kanssa, halu toteuttaa itsemääräämisoikeuttaan ja toive välttää turhia toimenpiteitä. Kotisynnytystä suunnittelevat pariskunnat harkitsevat yleensä tarkkaan päätökseensä liittyvät riskit ja päätyvät kotisynnytykseen sen vuoksi, että kokevat sen olevan itselleen turvallisempi vaihtoehto kuin sairaalasynnytys. Yleensä päätöstä edeltää pitkä harkinnan prosessi, varsinkin jos vanhemmat eivät koe saavansa päätökselleen tukea lähipiiriltään, terveydenhuollosta tai yhteiskunnalta. Myös kotisynnytyksen hinta saa perheet usein pohtimaan haluaan sitoutua kotisynnytykseen.
Monet kotisynnytystä suunnittelevat kokevat synnytyksen olevan luonnollinen tapahtuma, jonka normaalia fysiologiaa he haluavat tukea pysymällä heille tutussa ja turvallisessa paikassa, kotona. Päätökseen saattaa vaikuttaa myös epäluottamus terveydenhuoltoon tai aikaisempi kielteinen sairaalasynnytyskokemus. Sairaala voi tuntua stressaavalta, pelottavalta ja vieraalta, ja näiden tunteiden ei haluta vaikuttavan synnytyksen kulkuun. Kotona synnyttämiseen liitetään kokemus oman eheyden varmistamisesta sekä voimautumisesta. Jotkut kuvailevat päätöksen oleva myös intuitiivinen, heidän sisäinen äänensä viestii vahvasti kotisynnytyksen puolesta.
Monille perheille päätöksen taustalla on mahdollisuus osallistaa aikaisempia lapsia uuden perheenjäsenen vastaanottamiseen, jotta muutos olisi vanhemmille lapsille mahdollisimman helposti omaksuttavissa. Myös puolison rooli nähdään kotisynnytyksessä aktiivisempana ja usein kotisynnytyksissä syntyvän vauvan vastaanottaakin puoliso tai synnyttäjä itse. Kotisynnytyksen koetaan myös edistävän imetystä ja varhaisen vuorovaikutuksen syventymistä kodin tuoman rauhan kautta.
Läheisen suhteen kätilöön koetaan lisäävän synnytyksen turvallisuutta, sillä hellä, kannustava ja synnyttäjälähtöinen toiminta sekä jatkuva läsnäolo synnytyksen aikana voivat vähentää lääkkeellisen kivunlievityksen tarvetta ja ongelmia synnytyksen etenemisessä sekä näihin liittyvien toimenpiteiden riskejä. Synnyttäjälle voi olla tärkeää tuntea hyvin synnytykseen osallistuvat henkilöt, jotta hän voi luottaa heidän kokemukseensa ja toimintatapoihinsa synnytyksen aikana. Kätilön on helpompi luottaa synnyttäjän voimavaroihin ja luoda häneen tarvittaessa uskoa, kun taustalla on aikaisemmilla tapaamisilla luotu avoin ja luottamuksellinen suhde.
Maissa, joissa kotisynnytykset ovat marginaalissa, kotisynnytystä suunnittelevat kokevat usein painostusta ja syyttelyä lähipiiriltään sekä terveydenhuollon ammattilaisten puolelta. Kotisynnytystä pidetään turhana riskinottona ja synnyttäjiä itsekkäinä, vastuuttomina ja häikäilemättömän nautinnonhakuisina. Koska Suomessa kotisynnytys on vielä useimmille tuntematon asia, liittyy negatiivisiin asenteisiin paljon tiedonpuutetta ja vääriä uskomuksia. Usein ikäviin reaktioihin auttaakin asiallisen tiedon tarjoaminen ja omasta kokemuksestaan kertominen. Vertaistukea kannattaa hyödyntää ja paikallisen kotikätilön kautta voi luoda suhteita muihin alueen kotisynnyttäjiin. Neuvoja ja vinkkejä jaetaan myös sosiaalisen median kautta (mm. Kotisynnytys-ryhmä Facebookissa) ja Aktiivinen synnytys ry:n paikallistoiminnan kokoontumisissa. Yhdistys järjestää vuosittain kotisynnytystapahtumia, joiden tarkoituksena on tuoda tietoa ja tukea niin perheille kuin alalla työskenteleville. Kotikätilöihin tai yhdistyksen kotisynnytysvastaavaan voivat olla niin perheet kuin terveydenhoitoalan ammattilaiset olla yhteydessä mahdollisten kysymysten suhteen.
Suomesta löytyy paljon myös terveydenhuollon ammattilaisia, jotka toiminnallaan tukevat perheiden kotisynnytyspäätöstä. Vuoden 2013 Äitiysneuvolaoppaassa on tietoa alan ammattilaisille kotisynnytykseen valmistautuvan perheen informoinnista. On koko perheen etu, että neuvolakäynnit koetaan miellyttävinä ja hyödyllisinä sekä toisaalta vastasyntynyt tuodaan syntymän jälkeen lääkärintarkastukseen ilman pelkoa painostuksesta ja syytöksistä. Joissain sairaaloissa on jo luotu hyviä toimintaohjeita vastasyntyneen tarkastukseen, kun hän on syntynyt suunnitellusti kotona, ja ajan varaaminen käy hyvässä yhteistyössä. Monilla kotisynnytystä suunnittelevilla on takanaan ikäviä kokemuksia terveydenhuollosta ja tämä osaltaan lisää tarvetta ammattilaisten hienotunteisuuteen.
Tutkimusten antama näkökulma
Usein kotisynnytyksistä puhuttaessa nousevat esiin niihin liittyvät riskit ja vaaratilanteet. Kotisynnytyksen turvallisuudesta on tehty useita tutkimuksia, jotka pääasiassa osoittavat matalan riskin synnyttäjillä kätilöavusteisen kotisynnytyksen olevan yhtä turvallinen vaihtoehto kuin sairaalasynnytys. Niissä maissa, joissa kotisynnytykset kuuluvat julkiseen terveydenhuoltoon, on kotisynnyttäjän täytettävä tietyt normaalin raskauden kriteerit synnytyksen turvallisuuden varmistamiseksi. Tutkimuksissa usein rajattu matalan riskin synnyttäjien joukko pitää sisällään perusterveet synnyttäjät, joilla on normaali yksisikiöinen raskaus, tarjoutuvana osana on sikiön pää ja he eivät aikaisemmin ole synnyttäneet keisarileikkauksella.
Yleisesti tutkijat osoittavat kotona synnyttävien henkilöiden kokevan vähemmän kipua, käyttävän vähemmän lääkkeellistä kivunlievitystä, kohtaavan vähemmän lääketieteellisiä interventioita sekä kokevan enemmän hallinnan tunnetta ja tyytyväisyyttä. Synnyttäjän todennäköisyys saada vakavia vaurioita tai menehtyä oli kotisynnytyksissä joko sama tai pienempi kuin sairaalasynnytyksissä. Useat tutkimukset osoittavat, että riski keisarileikkaukseen tai sikiön ulosauttoon imukupilla tai pihdeillä on merkittävästi pienempi kodin synnytyspaikakseen valinneilla.
Kotisynnytysten turvallisuutta käsiteltäessä, on tärkeää ottaa huomioon myös emotionaalinen ja psyykkinen hyvinvointi. Synnytyksen kululla on vaikutusta synnyttäneen ja vauvan varhaiseen vuorovaikutukseen ja koko perheen hyvinvointiin. Kotona synnyttäneet liittivät kotisynnytykseen tutkimusten mukaan voimaantumista sekä hallinnan kokemusta.
Tutkimus, johon osallistui yli viisisataa tuhatta hollantilaista synnyttäjää, osoitti synnytyksessä tai ensimmäisten viikkojen aikana menehtyneiden vauvojen määrän olevan identtinen koti- ja sairaalasynnytysryhmässä. Toisaalta laaja brittitutkimus osoitti vakavia vaurioita ja kuolemia esiintyvän ensisynnyttäjien kohdalla tilastollisesti enemmän suunnitelluissa kotisynnytyksissä kuin sairaalasynnytyksissä. Uudelleensynnyttäjien kohdalla tätä eroa ei enää ollut, vaan vaihtoehdot olivat vastasyntyneiden voinnin osalta yhtä turvallisia. Laaja kanadalainen tutkimus osoitti kotisynnytyksen valitsevien synnyttäjien kärsivän vähemmän komplikaatioista ja heidän vastasyntyneidensä tarvitsevan harvemmin elvytystä ja happihoitoa kuin sairaalassa synnyttäneiden.
Suomalaisia tutkimuksia kotisynnytysten turvallisuudesta ei ole tehty, sillä kotisynnytysmäärät ovat liian pieniä tilastollisten erojen havaitsemiseen. Ulkomaalaisilla tutkimuksilla ei voida suoraan perustella suomalaisten kotisynnytysten turvallisuutta, sillä osa kotisynnytysten turvallisuudesta on sujuva yhteistyö sairaaloiden kanssa, mikä Suomessa ei vielä ole itsestäänselvyys. Kotisynnytysten turvallisuuteen vaikuttaa myös nopea ja sujuva siirtyminen sairaalaan mahdollisissa ongelmatilanteissa.
On huomioitava, että vaikka päätöksen kotisynnytyksestä tekisi, on mahdollista, että siitä joutuu luopumaan ennen synnytystä tai synnytyksen aikana, jos se ei enää ole turvallinen vaihtoehto. Osa raskausajan komplikaatioista ilmenee vasta loppuraskaudesta, jolloin päädytäänkin sairaalasynnytykseen jo ennen synnytyksen käynnistymistä. Kansainvälisissä tutkimuksissa synnytyksen aikana tai välittömästi sen jälkeen kotisynnyttäjistä noin 20 % siirtyy sairaalaan. Ensisynnyttäjien luvut ovat jopa 40 %, kun taas uudelleensynnyttäjien siirtymisprosentti on noin 15 %. Kiireellisiä siirtymisiä on noin 4 % synnytyksistä.
Kotikätilön rooli
Yleensä perheet toivovat kotisynnytykseen mukaan kätilöä tai synnytyslääkäriä. Kotisynnytyksiä hoitavia kätilöitä on Suomessa useita kymmeniä, mutta heidän sijoittuminen maantieteellisesti on suppeaa, joten sopivan kotikätilön löytäminen voi olla haastavaa. Yhteistä toimintaohjetta kotikätilöillä, eli kotiloilla, ei virallisesti ole vaan jokainen päättää omat toimintatapansa.
Tavallisesti kätilö tapaa odottavan perheen useamman kerran ennen synnytystä, jolloin käydään läpi synnytystoiveita ja toimintatapoja. Osa kätilöistä hoitaa niin toivottaessa myös äitiysneuvolaseurannan. Pääasiassa kotikätilöt hoitavat vain täysaikaisia synnytyksiä eli he päivystävät raskausviikkojen 38+0 ja 41+6 välillä neljän viikon ajan valmiina tulemaan mukaan synnytykseen mihin vuorokauden aikaan tahansa. Synnytyksen aikana kätilö toimii perheen toiveiden mukaan ja arvioiden synnyttäjän ja syntyvän lapsen vointia, kuten missä tahansa muussakin synnytysympäristössä. Synnytyksen jälkeen kätilö viipyy perheen luona usean tunnin ja varmistaa synnyttäneen ja vastasyntyneen hyvinvoinnin sekä ensi-imetyksen onnistumisen. Yleensä kätilö tapaa perheen vielä muutaman viikon päästä uudelleen, jolloin käydään yhdessä läpi synnytyskokemus.
Kuten maissa, joissa kotisynnytykset ovat osa julkisia palveluja, asettavat suomalaiset kotikätilöt synnyttäjälle tietyt kriteerit, joiden avulla he varmistavat synnytyksen turvallisuuden. Jokainen kätilö ja synnyttäjä on yksilönsä, joten ehdotonta listausta ei ole. Jotkut kätilöt ottavat asiakkaakseen vain uudelleensynnyttäjiä, kun taas toiset hoitavat myös ensisynnyttäjien kotisynnytyksiä.
Yleensä korkean riskin synnyttäjiin lasketaan heidät, joilla on vakavia perussairauksia (esim. insuliinihoitoinen diabetes), komplikaatioita raskaudessa (esim. raskausmyrkytys) tai edellisissä synnytyksissä (esim. sektio, vakavat verenvuodot) ja näissä tilanteissa kätilö voi kokea oman ammattitaidon tai kotiympäristön olevan riittämätön synnytyksen turvallisuuden takaamiseksi. Esteenä kotisynnytykselle voi olla myös vauvan perätila, monikkoraskaus, positiivinen B-ryhmän streptokokki -testi tai sikiön todettu kehityshäiriö kuten sydänvika. Myös kodin sijainti voi rajoittaa kotisynnytyksen toteutumista, sillä usein suositellaan enintään 20–40 minuutin ajomatkaa lähimpään sairaalaan. Tärkeintä kotisynnytyspäätöksessä on avoin kommunikointi, jolloin riskiarvio tehdään juuri kyseisen perheen tilanteen ja tarpeiden mukaan. Synnyttäjältä löytyy itseään koskeviin päätöksiin paras asiantuntijuus hänelle tarjotun kattavan ja asiantuntevan tiedon perusteella.
Monet kätilöt toimivat kahden tai useamman henkilön tiiminä, jolloin synnytykseen osallistuu kaksi kätilöä. Tämä on myös äitiysneuvolaoppaan suositus. Kätilöihin kannattaa olla yhteydessä mahdollisimman varhain, jotta sopiva kätilö löytyy. Kätilöiden yhteystietoja löytyy Aktiivinen Synnytys Ry:n kotilolistalta sekä kotilokartalta. Kotisynnytyksiä hoitavien kätilöiden määrä lisääntyy jatkuvasti ja kotikätilön työstä kiinnostuneiden kannattaa olla yhteydessä alalla jo toimiviin kätilöihin, jotka mielellään auttavat uusien kotikätilöiden valmistautumisessa kotisynnytyksiin. Myös raskaana olevien kannattaa rohkeasti kysellä oman alueen kätilöiden kiinnostusta kotisynnytysten pariin siirtymiselle.
Kotisynnytys ja raha
Kotikätilölle maksettava palkkio pitää sisällään tehdystä sopimuksesta riippuen yleensä käynnit ennen synnytystä ja sen jälkeen sekä jatkuvasti tavoitettavissa olemisen sovittuna päivystysaikana. Kätilö sitoutuu osallistumaan synnytykseen milloin tahansa ja olemaan paikalla juuri niin pitkään kuin häntä tarvitaan. Usein hintaan kuuluu myös tarvittava välineistö. Jokainen kätilö pyytää maksun palveluistaan oman arvionsa mukaan, pääosin kotisynnytyspakettien hinnat ovat 700–3000 euron välillä sisältäen yhden tai kahden kätilön palkkion.
Summaa kannattaa lähteä säästämään ajoissa; monet pistävät rahaa sivuun esimerkiksi lapsilisistä. Joillakin perheillä ratkaisuna on ottaa maksamiseen lainaa ja kätilön kanssa voi neuvotella myös mahdollisuudesta osamaksuun. Jotkut perheet ovat osallistaneet lähipiirin mukaan ja toivoneet lahjojen sijaan pieniä sijoituksia kätilön palkkioon. Yleisesti ottaen kotisynnytyspäätöksen tehneet perheet ovat olleet tyytyväisiä tekemäänsä rahalliseen sijoitukseen ja kokeneet saaneensa täysin rahan arvosta palveluita.
Kotisynnytyksestä ei tähän mennessä ole maksettu Kela-korvauksia, mutta lääkärin kirjoittamalla tutkimus ja hoitomääräyksellä on ollut mahdollisuus saada korvausta kätilön hoidosta ennen synnytystä ja sen jälkeen. Tämä SV3-lomake on pyydettävä yksityiseltä lääkäriltä ennen korvattavan hoidon aloittamista ja korvaukset on haettava puolen vuoden sisällä hoidon toteuttamisesta. Kotitalousvähennyksiä ei terveydenhuollon palveluista voi saada, mutta jos nainen pyytää synnytykseen tukihenkilöksi doulaa, voi tämän palkkiosta saada verovähennyksiä.
Lain näkökulma kotisynnytyksiin
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on päätöksissään linjannut, että ihmisellä on oikeus valita synnytyspaikkansa eli hänellä on valta valita synnyttävänsä kotona. Ihmisoikeusistuin vahvistaa valtioiden velvollisuuden luoda järjestelmät, jossa tämä on mahdollista. Valitettavasti Suomessa kansallista ohjeistusta kotisynnytysten osalta ei ole kuin tuoreimmissa äitiysneuvolasuosituksissa ja niissä ei yksityiskohtaisesti kuvata julkisen terveydenhuollon osuutta tukemassa kotisynnytysten turvallisuutta.
Julkisen terveydenhuollon kuuluu tarjota terveydelle välttämättömät palvelut. Kotisynnytysten osalta tämä tarkoittaa sitä, että kotisynnytystä suunnittelevan on neuvolan kautta saatava reseptit synnytyksen kannalta välttämättömiin lääkkeisiin, lähetteet napaverestä otettaviin näytteisiin sekä lähete vastasyntyneen lastenlääkäritarkastukseen lähimpään synnytyssairaalaan. Koska valtakunnallista yhteistä käytäntöä näistä ei vielä ole, täytyy jokaisen neuvolan löytää oma tapansa edellä mainittujen palvelujen tarjoamiseen. Neuvolalääkäri voi tarvittaessa konsultoida synnytyslääkäriä, jos hän ei koe oman ammattitaitonsa riittävän reseptien kirjoittamiseen. Jollain paikkakunnilla yhteistyö julkisen terveydenhuollon osalta on hoidettu niin, että kotisynnytyksissä avustava kätilö saa reseptit paikallisessa synnytysyksikössä työskentelevältä lääkäriltä.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista vahvistaa potilaan aseman tehdä itseään koskevia päätöksiä. Terveydenhuollon henkilökunnan tulee tarjota ajantasaista tietoa potilaalle päätöksen tueksi. Potilaan valintaa tulee kunnioittaa, eikä asialliseen toimintaan kuulu painostaminen tai syyllistäminen. Kotisynnytyksen turvallisuutta edistää hyvä yhteistyö julkisen terveydenhuollon kanssa ja monet yksiköt ovat jo luoneet ohjeistuksia palvelujen sujuvoittamiseksi. Lapsi saa oikeutensa syntyessään, eikä raskaana olevaa voida pakottaa toimenpiteisiin sikiön oikeuksien nojalla.
Jotkut ihmiset valitsevat avustamattoman kotisynnytyksen, eli synnyttämisen kotona ilman kätilöä tai synnytyslääkäriä. Myös tämä on täysin laillista ja kuuluu yksilön oikeuteen synnytysympäristönsä valinnassa. Avustamattoman kotisynnytyksen valinneen on saatava myös edellä mainitut välttämättömät palvelut lähetteiden ja K-vitamiinireseptin osalta. Vauvan synnyttyä neuvola kirjoittaa lapsesta syntymätodistuksen.
Synnytyspaikan valinta ei millään tavalla yksinään ole peruste lastensuojeluilmoitukselle. Jos perheen olosuhteista ollaan huolissaan ja lastensuojeluilmoituksen perustelut täyttyvät, voidaan perheestä luonnollisesti tehdä ilmoitus synnytyspaikasta riippumatta.
Kenen on päätös ja vastuu?
Synnytykseen liittyy aina riskejä, oli synnytyspaikka mikä tahansa. Eri paikoissa korostuvat omat riskinsä, ja niiden arvottaminen on yksilöllisissä tilanteissa vaikeaa. Onkin tärkeää muistaa turvallisuuden tunteen olevan aina yksilöllinen kokemus, johon vaikuttavat laajasti henkilökohtaiset tiedot ja kokemukset. Päätöksenteon tueksi on tärkeä kerätä tietoa aiheesta, jolloin oman tilanteen arviointiin voi yhdistää kattavasti tutkimustietoa ja omaa kokemusta. Vain synnyttäjä itse voi määritellä miten hän painottaa synnytystilanteessa kokemusta yksityisyydestä ja koskemattomuudesta.
Tutkimukset synnytyksistä voivat antaa tilastoja, joiden avulla voidaan määritellä suuntaviivoja ja suosituksia, mutta tutkimusten numeraalisia tuloksia ei voida pitää itseisarvona. Jokainen synnyttäjä ja raskaus on ainutlaatuinen, ja tilanteen arvio tulisi tehdä aina yksilöllisesti. Riskiä ei voida määritellä vain sen suuruuden mukaan vaan myös sen arvo on huomioitava. Onko hyvin vakavan asian pieni riski (kuten sikiön vammautuminen tai kuolema) merkityksellisempi kuin todennäköisemmän, mutta ei niin ikävän asian (kuten episiotomia tai imukuppiulosautto)? Tärkeintä onkin tunnistaa odottavan henkilön henkilökohtainen arvopohja ja hänen antamansa painoarvot erilaisille riskeille. Tätä kautta löytyy subjektiivinen kokemus turvallisimmasta paikasta ja läsnäolijoista synnytystä varten. Jokaisen yksilön omaa asiantuntijuutta ja itsemääräämisoikeutta tulisi kunnioittaa, myös synnytyspaikkaa valittaessa.
Kotisynnytystä suunnittelevan perheen ja heidän kätilönsä olisi hyvä tehdä kirjallinen sopimus, jossa juridisesti sovitaan kunkin osapuolen tehtävät ja vastuu. Avoin ja rehellinen kommunikointi toiveista ja toimintatavoista luo luottamuksellisen suhteen, joka edistää hyvää synnytyskokemusta. Kätilöllä on ammatillinen vastuu laadukkaan hoidon tarjoamisesta ja tekemistään lääketieteellisistä päätöksistä aivan kuten sairaalasynnytyksissäkin. Perheen tietoinen päätös synnyttää kotona tuo heille vastuun valinnastaan. Synnytyksen aikana lopullinen päätösvalta on aina Potilaslain mukaisesti synnyttäjällä itsellään synnytyspaikasta riippumatta. Kotisynnytyspäätöksen tulisi olla pariskunnan yhteinen päätös, jotta synnyttäjä todella saa tarvitsemansa tuen. Usein puolison on ensin vaikea suhtautua naisen ajatuksiin kotisynnytyksistä, mutta avoin keskustelu ja tiedon jakaminen aiheesta usein helpottaa yhteisymmärryksen muodostamista.
Kotisynnytyskätilöiden toimintaa ohjaavat lait ja eettiset periaatteet kuten kaikkia terveydenhuollon ammattilaisia. Ristiriitatilanteissa avoin ja kunnioittava vuorovaikutus auttaa usein asioiden selvittelyä. Tueksi kommunikointiin voi pyytää Aktiivinen synnytys ry:n kotisynnytysvastaavaa. Jos kätilön toiminta koetaan olevan lainvastaista, virheellistä tai epäasianmukaista, voi hänestä tehdä kantelun aluehallintovirastolle tai Valviraan.
Jos kotisynnytys on pettymys
Myös kotisynnytys voi mennä vastoin toiveita ja suunnitelmia, sillä synnytystilanteet ovat aina yllätyksellisiä. Monille on henkisesti raskasta siirtyä suunnitellusta kotisynnytyksestä sairaalaan. Tilanteen vaikeutta voi lisätä myös se, jos toive luonnollisesta ja rauhallisesta synnytyksestä muuttuu medikaaliseksi sairaalasynnytykseksi. Synnytys on jälkeenpäin tärkeä käydä huolellisesti yhdessä kotikätilön kanssa läpi, jotta mahdollisiin kysymyksiin ja epäselviin seikkoihin saa selvennystä. Myös vertaistukea kotisynnytyspettymyksiin löytyy niin Suomesta kuin maailmanlaajuisestikin. Kansainvälisesti käytössä on nimike home birth cesarean, kun kotisynnytys vaihtuu keisarileikkaukseen. Surua, pettymystä, vihaa ja muita tunteita menetetyn synnytyksen osalta voi käydä läpi kumppanin ja ystävien kanssa, joiden tehtävänä on kuulla ja antaa tilaa synnyttäjän tunteille ja kokemukselle. Kotisynnytykseen liittyvän pettymyksen käsittelyä voi vaikeuttaa ympäristön asenteet ja oma ajatus siitä, että on valinnut oman synnytysympäristönsä ja läsnäolijat. Synnytyspaikan valinta ei saisi kuitenkaan vaikuttaa synnyttäjän saamaan tukeen vaikeassa tilanteessa.
Mahdolliset sairaalapelot ja edelliset ikävät sairaalakokemukset on hyvä käydä läpi ennen synnytystä. Pelkopoliklinikalla käynti on mahdollista myös kotisynnyttäjille. Tämä vähentää mahdolliseen sairaalaan siirtymiseen liittyvää tunnemyrskyä ja tuo rauhaa synnytystilanteeseen. Usein pelko sairaalaan siirtymisestä hälvenee, kun asiaa käy läpi ennakolta oman kotikätilön kanssa.
Välineistö
Kätilö tuo yleensä mukanaan tarvittavan lääketieteellisen välineistön, joka sisältää kattavasti samoja välineitä kuin mitä sairaalan synnytyshuoneista löytyy. Kätilö tuo mukanaan tarvittavat lääkkeet tai perheet pyytävät neuvolasta reseptit niihin lääkkeisiin, jotka yhdessä kätilön kanssa arvioidaan tarpeellisiksi.
Perheen välttämättömiin valmisteluihin kuuluu yleensä huolehtia vain, että vauvalle on vaippoja ja synnyttäjälle reilun kokoisia siteitä jälkivuotoa varten. Ensimmäisten päivien varalle on hyvä olla riittävästi ruokaa, jotta perheelle jää aikaa rentoutumiseen ja toisiinsa tutustumiseen. Myös synnytykseen on hyvä valmistella sopivaa ruokaa, ja kaikki synnytystarvikkeet voi kasata tiettyyn paikkaan kaikkien läsnäolijoiden saataville.
Etukäteen voi olla hyvä miettiä, missä kotona haluaa liikkua ja onko tarvetta suojata esim. sänkyä muovitetulla lakanalla tai pyyhkeillä. Samalla kun käy läpi erilaisia asentoja, joita synnytyksessä voi hyödyntää, voi testata niitä tilassa johon synnytystä suunnittelee. Toisille sopii etunojassa seisominen esim. kirjahyllyä vasten, kun taas toiset haluavat roikkua katossa olevassa liinassa, jolloin tilaa voi valmistella omia mieltymyksiä varten (Synnytysasentoja löytyy mm. Bebesinfon sivuilta.)
Useat synnyttäjät kokevat veden lämmön rentouttavan synnytyksen aikana. Altaita voi vuokrata tai ostaa tähän käyttötarkoitukseen (Bebes ym), vaikkakin useat kätilöt tuovat altaan mukanaan. Altaan täyttäminen ennen synnytystä auttaa arvioimaan tilan sopivuuden ja vesivaraajan lämpimän veden riittävyyden. Varalle voi järjestää isoja vesikattiloita lämpimän veden varmistamiseksi ja vauvan kylpymittarilla huolehditaan veden lämpötilan pysyminen sopivassa max 35 asteessa. Altaissa suositellaan käytettävän suojamuovia hygieniasyistä. Esimerkiksi La Bassine -altaaseen myydään valmiita suojamuoveja, mutta myös puhdas, kestävä ja riittävän iso muovi rakennustavaraliikkeestä sopii altaassa käytettäväksi. Altaan lähelle on hyvä varata valmiiksi pyyhkeitä ja juomavesikannu.
Synnytysjakkaroita voi vuokrata, mutta tarvittaessa voi hyödyntää ns. elävää jakkaraa, jos tukihenkilöitä on riittävästi. Muita tarvittavia välineitä voivat olla jumppapallo, jumppamatto, säkkituoli tai isot tyynyt. Myös TENS-laitteita voi vuokrata tai ostaa, jos sen käyttöä suunnittelee. Muita ei-lääkkeellisiä kivunlievityskeinoja, joita kotisynnytyksessä voi hyödyntää ovat lämpöpussit, kylmäkaulin, aqua-rakkulat, homeopatia, akupunktio ja -painanta, synnytyslaulu, synnytystanssi, sauna, suihku, hieronta sekä guasha-kampa. Apteekista saatavia kipulääkkeitä (parasetamol, ibuprofeiini) voi hyödyntää synnytyksen jälkeen jälkisupistuksiin.
Tunnelmaa luomaan voi halutessaan valmistella omaa musiikkilistaa, asetella kynttilöitä, valita eteerisiä öljyjä, hankkia synnytysvaate, kirjoittaa voimalauseita tai pohtia mielikuvia joita synnytyksen aikana voi hyödyntää. Kameran akku on hyvä olla latauksessa ja muistikortissa tilaa ensimmäisten hetkien taltioimiseen. Kotona oman tilan luomiseen voi käyttää rauhassa aikaa ja loppuraskaudesta se voi olla tärkeä osa synnytykseen valmistautumista. Tilan tuntuminen mukavalta ja kotoisalta auttaa synnytyksen aikana lisäämään rentoutumista ja hyvää oloa.
Jotkut haluavat pakata valmiiksi myös sairaalakassin, jos synnytys jostain syystä tapahtuukin sairaalassa. Mahdollisia syitä sairaalaan siirtymiselle on hyvä pohtia etukäteen kätilön kanssa ja miettiä miten käytännössä asia hoidetaan. Yleensä kätilö siirtyy sairaalaan mukaan tukihenkilön roolissa. Varasuunnitelma on joka tapauksessa hyvä tehdä ja tarvittaessa käydä tutustumassa omaan sairaalaan ja tehdä synnytystoivelista myös sairaalasynnytystä ajatellen. Kiireellisissä sairaalaan siirtymisissä riittää, että mukaan tulee neuvolakortti ja tukihenkilöt. Yleensä siirtymiset ovat kiireettömiä ja ne voidaan tehdä perheen omalla autolla.
Läsnäolijat
Vaikka kotisynnytyksissä harvemmin sotkusta tulee ongelma, voi olla hyvä, että on joku joka auttaa viemään pyykit pesuun ja siistimään paikkoja, jotta koko perhe saa keskittyä uuden elämän ihmettelyyn. Myös synnytysaltaan pystyttäminen ja purkaminen vie tukihenkilöltä aikaa, joten kotisynnyttäjä voi harkita, tarvitseeko useamman tukihenkilön, jotta käytännön järjestelyt saadaan toimimaan ilman että tarvittava tuki synnyttäjältä puuttuu. Kotisynnyttäjän onkin hyvä miettiä mahdollisten tukihenkilöiden rooleja ja myös vaikutusta synnytystapahtumaan. Synnytykseen voi pyytää mukaan perheen tarpeista ja toiveista riippuen kätilön lisäksi esim. sisarusta, ystävää, koulutettua doulaa, äitiä, anoppia, kätilöopiskelijaa tai vaikka naapuria. Ammattimaisen tukihenkilön, doulan rooli kotisynnytyksessä on samanlainen kuin sairaalassa, vaikkakin hänen tehtäväkseen jää usein myös hyvin konkreettiset tehtävät kuten synnytyspaikan siisteydestä huolehtiminen ja esimerkiksi synnytysaltaan pystyttäminen. Omaa lähipiiriä on hyvä pyytää etukäteen avuksi synnytyksen jälkeisten päivien käytännön asioihin kuten ruokakaupassa käyntiin ja isompien sisarusten ulkoiluun.
Jos perheessä on jo lapsia, on hyvä miettiä, haluaako heidän olevan kotona synnytyksen aikana vai onko parempi, että he ovat muualla hoidossa ainakin osan synnytyksestä. Jotkut perheet kokevat parhaaksi vaihtoehdoksi sopia etukäteen tutun lastenhoitajan, joka tulee kotiin ja tilanteen mukaan on lasten seurana kotona tai lähtee muualle. Lasten kanssa on hyvä käydä läpi synnytystä etukäteen ja kertoa mitä sen aikana tulee todennäköisesti tapahtumaan. Yhdessä lasten kanssa voi katsoa synnytysvideoita ja kertoa miten synnyttäjän käytös synnytystilanteessa on poikkeavaa ja miten lapset voivat toiminnallaan halutessaan auttaa. Monesta lapsesta kuoriutuu synnytystilanteesta taitava tukihenkilö ja he sanoillaan ja silityksillään luonnollisesti hoivaavat synnyttäjää. Vanhemmat itse tietävät parhaiten lastensa luonteen ja miten heidän läsnäolonsa sopii synnytykseen. Moni kokee synnytystilanteessa tarvitsevansa rauhaa lasten huomiolta, jolloin on hyvä, että lapsille on sovittu hoitaja, joka voi yhdessä lasten kanssa olla poissa synnytystilasta. Usein perheet kokevat tärkeäksi antaa mahdollisuuden lapsille olla todistamassa sisaruksensa syntymän tai ainakin yhteiset ensihetket.
Koska yleinen ilmapiiri Suomessa on edelleen varsin negatiivinen kotisynnytyksiä kohtaan, monet harkitsevat tarkkaan kenelle päätöksestään puhuvat. Osa kokee paremmaksi ilmoittaa asiasta vain tietyille lähipiirin ihmisille, jotka osaavat asiaan suhtautua neutraalisti ja tarjoavat tukeaan. Raskaana oleva ei ole velvollinen ilmoittamaan neuvolassa kotisynnytyssuunnitelmistaan, mutta sujuva yhteistyö edistää perheen hyvinvointia. Olisi toivottavaa, että ilmapiiri neuvolan puolelta olisi avoin, jotta hyvä keskusteluyhteys syntyisi, ja usein perheet ovatkin positiivisesti yllättyneitä neuvolan asenteista.
Jotkut valitsevat suunnitellusti synnyttää ilman kätilön tai synnytyslääkärin apua, jolloin puhutaan avustamattomasta kotisynnytyksestä. Näitä esiintyy kätilöavusteisia kotisynnytyksiä vähemmän, kuitenkin Suomessakin muutamia vuosittain. Avuksi käytännön järjestelyihin saatetaan pyytää doulaa tai ystävää, mutta lääketieteellistä tukea kotiin ei toivota. Avustamattoman kotisynnytyksen valitseva perhe ottaa itse vastuun synnytyksen aikana ja sen jälkeen tilanteen arvioinnista. Lisää tietoa aiheesta löytyy kansainvälisestä kirjallisuudesta, internetistä (hakusanoilla unassisted homebirth) sekä vertaistuen kautta, mutta tutkimustietoa avustamattomien kotisynnytysten turvallisuudesta ei löydy.
Synnytyksen jälkeen
Kätilö tarkastaa muutaman tunnin sisällä syntymän jälkeen vauvan mittojen lisäksi refleksit ja yleensä myös hapetusarvot. Vastasyntyneelle annetaan vanhempien päätöksen mukaisesti heti synnytyksen jälkeen K-vitamiinin injektiona tai suun kautta. Kätilö ohjeistaa perheitä tarkkailemaan vastasyntyneensä vointia ensipäivien aikana. Usein kätilö käy alkupäivien aikana päivittäin tarkistamassa vauvan ja synnyttäneen voinnin, mutta suurimman osan ajasta vanhemmat ovat keskenään vastasyntyneen kanssa ja vastuussa hänen tilansa seuraamisesta.
Kätilö tai perhe itse vie syntymätodistuksen oman kunnan maistraattiin, jotta lapselle luodaan siellä henkilötunnus. Kätilö täyttää myös ilmoituksen syntyneestä lapsesta (Stakes), joka toimitetaan syntymärekisteriin postitse. Kotikätilö kirjoittaa synnytyskertomuksen, joka selventää lastenlääkärille ja neuvolan henkilökunnalle synnytyksen kulkua ja tarkentaa vauvan vointia.
Yleensä suositellaan, että vastasyntynyt käytettäisiin lääkärintarkastuksessa noin 2–5 päivän iässä. Lääkärintarkastukseen pyydetään paikkakunnasta riippuen lähete neuvolasta tai otetaan suoraan yhteys lastenpoliklinikalle tai lapsivuodeosastolle, jossa tarkastus tapahtuu.
Joissain sairaaloissa on käytäntönä, että kätilö tuo kopion syntymätodistuksesta ja napaverinäytteet synnytyssalin sihteerille, joka luo lapselle väliaikaisen henkilötunnuksen. Tämän kautta hän tekee lähetteet näytteille ja varaa lastenlääkäritarkastukseen ajan.
Lastenlääkäritarkastuksessa vauva tarkistetaan samalla tavalla kuin sairaalassakin syntyneet. Kotisynnytys ei vaadi lapsen osalta mitään lisätutkimuksia. Lastenlääkäri kirjaa vauvan potilasasiakirjoihin tarkastuksen tietojen lisäksi oleelliset tiedot raskaudesta, synnytyksestä ja lapsen voinnista syntymän jälkeen. Lääkäri voi tarkistaa synnyttäjän potilastiedoista raskauteen ja synnytykseen vaikuttavat terveystekijät, mutta synnyttäjä ei ole lastenlääkäritarkastuksessa asiakkaana ja hänen vointinsa seurannasta on vastuussa hänen oma kotikätilönsä.
TSH-näyte otetaan yleensä napaverestä. Sen tarkoitus on arvioida vauvan kilpirauhasarvot ja hoitaa nopeasti harvinaiset puutostilat. Lähetteen TSH-näytteeseen voi kirjoittaa neuvolan terveydenhoitaja tai synnytysosaston kätilö, paikkakunnasta riippuen. Yleensä TSH-näytteitä tutkivat vain synnytyssairaaloiden yhteydessä toimivat laboratoriot. Mikäli synnyttäjän veriryhmä on RhD-negatiivinen, otetaan napaverinäyte myös lapsen veriryhmän määrittämiseksi, jos sitä ei ole raskausaikana määritetty. Myös tähän on pyydettävä lähete. Immunisaation ehkäisemiseksi annetaan tarvittaessa Rhophylac- pistos 72 tunnin sisällä synnytyksestä, jos synnyttäjä on RhD-negatiivinen ja lapsi RhD-positiivinen.
Istukalle on hyvä miettiä suunnitelma ennen synnytystä. Ympäri maailmaa istukan hävittämiseen kuuluu erilaisia tapoja, joista yksi yleisimmistä on maahan hautaaminen puun alle. Talvella istukan voi jättää pakkaseen odottamaan maan sulamista. Istukan voi hävittää myös sekajätteen mukana, mutta omaan kompostiin sitä ei suositella laitettavan.
Useimmat ihmiset mieltävät oman kotinsa itselleen turvallisimmaksi ja miellyttävimmäksi paikaksi. Tuttu ympäristö rauhoittaa ja rentouttaa, ja synnytyksen aikana tämä tukee kehon fysiologista prosessia, joka edesauttaa synnytyksen ongelmatonta etenemistä. Kun synnyttäjä kokee olevansa turvassa, hänellä on mahdollisuus rentoutua, jolloin myös kehon oma hormonaalinen kivunlievitysjärjestelmä toimii optimaalisesti.
Suomessa syntyy suunnitellusti kotiin noin neljäkymmentä lasta vuosittain ja määrä lisääntyy jatkuvasti. Monissa länsimaissa kätilöavusteiset kotisynnytykset ovat paljon yleisempiä ja muissa Pohjoismaissa kotisynnytykset ovat osa julkista terveydenhuoltoa. Esimerkiksi Hollannissa noin kuudesosa lapsista syntyy kotiin ja Iso-Britanniassa määrä on noin 3 % sekä Islannissa 2 %. Brittiläiset kätilöt ja synnytyslääkärit ovat yhdessä kampanjoineet valtakunnallisesti kotisynnytysten määrän lisäämisen puolesta, sillä tutkimuksissa kotisynnytykset ovat näyttäytyneet turvallisilta ja kotona synnyttäneet ovat olleet tyytyväisiä.
Synnyttäisinkö kotona?
Kotisynnytyksen valitsevilla henkilöillä on hyvin moninaisia syitä päätökseensä. Kirjallisuuden mukaan erityisesti kolme arvoa ohjaavat heitä valitsemaan kotisynnytyksen – mahdollisuus luottamukselliseen suhteeseen kätilön kanssa, halu toteuttaa itsemääräämisoikeuttaan ja toive välttää turhia toimenpiteitä. Kotisynnytystä suunnittelevat pariskunnat harkitsevat yleensä tarkkaan päätökseensä liittyvät riskit ja päätyvät kotisynnytykseen sen vuoksi, että kokevat sen olevan itselleen turvallisempi vaihtoehto kuin sairaalasynnytys. Yleensä päätöstä edeltää pitkä harkinnan prosessi, varsinkin jos vanhemmat eivät koe saavansa päätökselleen tukea lähipiiriltään, terveydenhuollosta tai yhteiskunnalta. Myös kotisynnytyksen hinta saa perheet usein pohtimaan haluaan sitoutua kotisynnytykseen.
Monet kotisynnytystä suunnittelevat kokevat synnytyksen olevan luonnollinen tapahtuma, jonka normaalia fysiologiaa he haluavat tukea pysymällä heille tutussa ja turvallisessa paikassa, kotona. Päätökseen saattaa vaikuttaa myös epäluottamus terveydenhuoltoon tai aikaisempi kielteinen sairaalasynnytyskokemus. Sairaala voi tuntua stressaavalta, pelottavalta ja vieraalta, ja näiden tunteiden ei haluta vaikuttavan synnytyksen kulkuun. Kotona synnyttämiseen liitetään kokemus oman eheyden varmistamisesta sekä voimautumisesta. Jotkut kuvailevat päätöksen oleva myös intuitiivinen, heidän sisäinen äänensä viestii vahvasti kotisynnytyksen puolesta.
Monille perheille päätöksen taustalla on mahdollisuus osallistaa aikaisempia lapsia uuden perheenjäsenen vastaanottamiseen, jotta muutos olisi vanhemmille lapsille mahdollisimman helposti omaksuttavissa. Myös puolison rooli nähdään kotisynnytyksessä aktiivisempana ja usein kotisynnytyksissä syntyvän vauvan vastaanottaakin puoliso tai synnyttäjä itse. Kotisynnytyksen koetaan myös edistävän imetystä ja varhaisen vuorovaikutuksen syventymistä kodin tuoman rauhan kautta.
Läheisen suhteen kätilöön koetaan lisäävän synnytyksen turvallisuutta, sillä hellä, kannustava ja synnyttäjälähtöinen toiminta sekä jatkuva läsnäolo synnytyksen aikana voivat vähentää lääkkeellisen kivunlievityksen tarvetta ja ongelmia synnytyksen etenemisessä sekä näihin liittyvien toimenpiteiden riskejä. Synnyttäjälle voi olla tärkeää tuntea hyvin synnytykseen osallistuvat henkilöt, jotta hän voi luottaa heidän kokemukseensa ja toimintatapoihinsa synnytyksen aikana. Kätilön on helpompi luottaa synnyttäjän voimavaroihin ja luoda häneen tarvittaessa uskoa, kun taustalla on aikaisemmilla tapaamisilla luotu avoin ja luottamuksellinen suhde.
Maissa, joissa kotisynnytykset ovat marginaalissa, kotisynnytystä suunnittelevat kokevat usein painostusta ja syyttelyä lähipiiriltään sekä terveydenhuollon ammattilaisten puolelta. Kotisynnytystä pidetään turhana riskinottona ja synnyttäjiä itsekkäinä, vastuuttomina ja häikäilemättömän nautinnonhakuisina. Koska Suomessa kotisynnytys on vielä useimmille tuntematon asia, liittyy negatiivisiin asenteisiin paljon tiedonpuutetta ja vääriä uskomuksia. Usein ikäviin reaktioihin auttaakin asiallisen tiedon tarjoaminen ja omasta kokemuksestaan kertominen. Vertaistukea kannattaa hyödyntää ja paikallisen kotikätilön kautta voi luoda suhteita muihin alueen kotisynnyttäjiin. Neuvoja ja vinkkejä jaetaan myös sosiaalisen median kautta (mm. Kotisynnytys-ryhmä Facebookissa) ja Aktiivinen synnytys ry:n paikallistoiminnan kokoontumisissa. Yhdistys järjestää vuosittain kotisynnytystapahtumia, joiden tarkoituksena on tuoda tietoa ja tukea niin perheille kuin alalla työskenteleville. Kotikätilöihin tai yhdistyksen kotisynnytysvastaavaan voivat olla niin perheet kuin terveydenhoitoalan ammattilaiset olla yhteydessä mahdollisten kysymysten suhteen.
Suomesta löytyy paljon myös terveydenhuollon ammattilaisia, jotka toiminnallaan tukevat perheiden kotisynnytyspäätöstä. Vuoden 2013 Äitiysneuvolaoppaassa on tietoa alan ammattilaisille kotisynnytykseen valmistautuvan perheen informoinnista. On koko perheen etu, että neuvolakäynnit koetaan miellyttävinä ja hyödyllisinä sekä toisaalta vastasyntynyt tuodaan syntymän jälkeen lääkärintarkastukseen ilman pelkoa painostuksesta ja syytöksistä. Joissain sairaaloissa on jo luotu hyviä toimintaohjeita vastasyntyneen tarkastukseen, kun hän on syntynyt suunnitellusti kotona, ja ajan varaaminen käy hyvässä yhteistyössä. Monilla kotisynnytystä suunnittelevilla on takanaan ikäviä kokemuksia terveydenhuollosta ja tämä osaltaan lisää tarvetta ammattilaisten hienotunteisuuteen.
Tutkimusten antama näkökulma
Usein kotisynnytyksistä puhuttaessa nousevat esiin niihin liittyvät riskit ja vaaratilanteet. Kotisynnytyksen turvallisuudesta on tehty useita tutkimuksia, jotka pääasiassa osoittavat matalan riskin synnyttäjillä kätilöavusteisen kotisynnytyksen olevan yhtä turvallinen vaihtoehto kuin sairaalasynnytys. Niissä maissa, joissa kotisynnytykset kuuluvat julkiseen terveydenhuoltoon, on kotisynnyttäjän täytettävä tietyt normaalin raskauden kriteerit synnytyksen turvallisuuden varmistamiseksi. Tutkimuksissa usein rajattu matalan riskin synnyttäjien joukko pitää sisällään perusterveet synnyttäjät, joilla on normaali yksisikiöinen raskaus, tarjoutuvana osana on sikiön pää ja he eivät aikaisemmin ole synnyttäneet keisarileikkauksella.
Yleisesti tutkijat osoittavat kotona synnyttävien henkilöiden kokevan vähemmän kipua, käyttävän vähemmän lääkkeellistä kivunlievitystä, kohtaavan vähemmän lääketieteellisiä interventioita sekä kokevan enemmän hallinnan tunnetta ja tyytyväisyyttä. Synnyttäjän todennäköisyys saada vakavia vaurioita tai menehtyä oli kotisynnytyksissä joko sama tai pienempi kuin sairaalasynnytyksissä. Useat tutkimukset osoittavat, että riski keisarileikkaukseen tai sikiön ulosauttoon imukupilla tai pihdeillä on merkittävästi pienempi kodin synnytyspaikakseen valinneilla.
Kotisynnytysten turvallisuutta käsiteltäessä, on tärkeää ottaa huomioon myös emotionaalinen ja psyykkinen hyvinvointi. Synnytyksen kululla on vaikutusta synnyttäneen ja vauvan varhaiseen vuorovaikutukseen ja koko perheen hyvinvointiin. Kotona synnyttäneet liittivät kotisynnytykseen tutkimusten mukaan voimaantumista sekä hallinnan kokemusta.
Tutkimus, johon osallistui yli viisisataa tuhatta hollantilaista synnyttäjää, osoitti synnytyksessä tai ensimmäisten viikkojen aikana menehtyneiden vauvojen määrän olevan identtinen koti- ja sairaalasynnytysryhmässä. Toisaalta laaja brittitutkimus osoitti vakavia vaurioita ja kuolemia esiintyvän ensisynnyttäjien kohdalla tilastollisesti enemmän suunnitelluissa kotisynnytyksissä kuin sairaalasynnytyksissä. Uudelleensynnyttäjien kohdalla tätä eroa ei enää ollut, vaan vaihtoehdot olivat vastasyntyneiden voinnin osalta yhtä turvallisia. Laaja kanadalainen tutkimus osoitti kotisynnytyksen valitsevien synnyttäjien kärsivän vähemmän komplikaatioista ja heidän vastasyntyneidensä tarvitsevan harvemmin elvytystä ja happihoitoa kuin sairaalassa synnyttäneiden.
Suomalaisia tutkimuksia kotisynnytysten turvallisuudesta ei ole tehty, sillä kotisynnytysmäärät ovat liian pieniä tilastollisten erojen havaitsemiseen. Ulkomaalaisilla tutkimuksilla ei voida suoraan perustella suomalaisten kotisynnytysten turvallisuutta, sillä osa kotisynnytysten turvallisuudesta on sujuva yhteistyö sairaaloiden kanssa, mikä Suomessa ei vielä ole itsestäänselvyys. Kotisynnytysten turvallisuuteen vaikuttaa myös nopea ja sujuva siirtyminen sairaalaan mahdollisissa ongelmatilanteissa.
On huomioitava, että vaikka päätöksen kotisynnytyksestä tekisi, on mahdollista, että siitä joutuu luopumaan ennen synnytystä tai synnytyksen aikana, jos se ei enää ole turvallinen vaihtoehto. Osa raskausajan komplikaatioista ilmenee vasta loppuraskaudesta, jolloin päädytäänkin sairaalasynnytykseen jo ennen synnytyksen käynnistymistä. Kansainvälisissä tutkimuksissa synnytyksen aikana tai välittömästi sen jälkeen kotisynnyttäjistä noin 20 % siirtyy sairaalaan. Ensisynnyttäjien luvut ovat jopa 40 %, kun taas uudelleensynnyttäjien siirtymisprosentti on noin 15 %. Kiireellisiä siirtymisiä on noin 4 % synnytyksistä.
Kotikätilön rooli
Yleensä perheet toivovat kotisynnytykseen mukaan kätilöä tai synnytyslääkäriä. Kotisynnytyksiä hoitavia kätilöitä on Suomessa useita kymmeniä, mutta heidän sijoittuminen maantieteellisesti on suppeaa, joten sopivan kotikätilön löytäminen voi olla haastavaa. Yhteistä toimintaohjetta kotikätilöillä, eli kotiloilla, ei virallisesti ole vaan jokainen päättää omat toimintatapansa.
Tavallisesti kätilö tapaa odottavan perheen useamman kerran ennen synnytystä, jolloin käydään läpi synnytystoiveita ja toimintatapoja. Osa kätilöistä hoitaa niin toivottaessa myös äitiysneuvolaseurannan. Pääasiassa kotikätilöt hoitavat vain täysaikaisia synnytyksiä eli he päivystävät raskausviikkojen 38+0 ja 41+6 välillä neljän viikon ajan valmiina tulemaan mukaan synnytykseen mihin vuorokauden aikaan tahansa. Synnytyksen aikana kätilö toimii perheen toiveiden mukaan ja arvioiden synnyttäjän ja syntyvän lapsen vointia, kuten missä tahansa muussakin synnytysympäristössä. Synnytyksen jälkeen kätilö viipyy perheen luona usean tunnin ja varmistaa synnyttäneen ja vastasyntyneen hyvinvoinnin sekä ensi-imetyksen onnistumisen. Yleensä kätilö tapaa perheen vielä muutaman viikon päästä uudelleen, jolloin käydään yhdessä läpi synnytyskokemus.
Kuten maissa, joissa kotisynnytykset ovat osa julkisia palveluja, asettavat suomalaiset kotikätilöt synnyttäjälle tietyt kriteerit, joiden avulla he varmistavat synnytyksen turvallisuuden. Jokainen kätilö ja synnyttäjä on yksilönsä, joten ehdotonta listausta ei ole. Jotkut kätilöt ottavat asiakkaakseen vain uudelleensynnyttäjiä, kun taas toiset hoitavat myös ensisynnyttäjien kotisynnytyksiä.
Yleensä korkean riskin synnyttäjiin lasketaan heidät, joilla on vakavia perussairauksia (esim. insuliinihoitoinen diabetes), komplikaatioita raskaudessa (esim. raskausmyrkytys) tai edellisissä synnytyksissä (esim. sektio, vakavat verenvuodot) ja näissä tilanteissa kätilö voi kokea oman ammattitaidon tai kotiympäristön olevan riittämätön synnytyksen turvallisuuden takaamiseksi. Esteenä kotisynnytykselle voi olla myös vauvan perätila, monikkoraskaus, positiivinen B-ryhmän streptokokki -testi tai sikiön todettu kehityshäiriö kuten sydänvika. Myös kodin sijainti voi rajoittaa kotisynnytyksen toteutumista, sillä usein suositellaan enintään 20–40 minuutin ajomatkaa lähimpään sairaalaan. Tärkeintä kotisynnytyspäätöksessä on avoin kommunikointi, jolloin riskiarvio tehdään juuri kyseisen perheen tilanteen ja tarpeiden mukaan. Synnyttäjältä löytyy itseään koskeviin päätöksiin paras asiantuntijuus hänelle tarjotun kattavan ja asiantuntevan tiedon perusteella.
Monet kätilöt toimivat kahden tai useamman henkilön tiiminä, jolloin synnytykseen osallistuu kaksi kätilöä. Tämä on myös äitiysneuvolaoppaan suositus. Kätilöihin kannattaa olla yhteydessä mahdollisimman varhain, jotta sopiva kätilö löytyy. Kätilöiden yhteystietoja löytyy Aktiivinen Synnytys Ry:n kotilolistalta sekä kotilokartalta. Kotisynnytyksiä hoitavien kätilöiden määrä lisääntyy jatkuvasti ja kotikätilön työstä kiinnostuneiden kannattaa olla yhteydessä alalla jo toimiviin kätilöihin, jotka mielellään auttavat uusien kotikätilöiden valmistautumisessa kotisynnytyksiin. Myös raskaana olevien kannattaa rohkeasti kysellä oman alueen kätilöiden kiinnostusta kotisynnytysten pariin siirtymiselle.
Kotisynnytys ja raha
Kotikätilölle maksettava palkkio pitää sisällään tehdystä sopimuksesta riippuen yleensä käynnit ennen synnytystä ja sen jälkeen sekä jatkuvasti tavoitettavissa olemisen sovittuna päivystysaikana. Kätilö sitoutuu osallistumaan synnytykseen milloin tahansa ja olemaan paikalla juuri niin pitkään kuin häntä tarvitaan. Usein hintaan kuuluu myös tarvittava välineistö. Jokainen kätilö pyytää maksun palveluistaan oman arvionsa mukaan, pääosin kotisynnytyspakettien hinnat ovat 700–3000 euron välillä sisältäen yhden tai kahden kätilön palkkion.
Summaa kannattaa lähteä säästämään ajoissa; monet pistävät rahaa sivuun esimerkiksi lapsilisistä. Joillakin perheillä ratkaisuna on ottaa maksamiseen lainaa ja kätilön kanssa voi neuvotella myös mahdollisuudesta osamaksuun. Jotkut perheet ovat osallistaneet lähipiirin mukaan ja toivoneet lahjojen sijaan pieniä sijoituksia kätilön palkkioon. Yleisesti ottaen kotisynnytyspäätöksen tehneet perheet ovat olleet tyytyväisiä tekemäänsä rahalliseen sijoitukseen ja kokeneet saaneensa täysin rahan arvosta palveluita.
Kotisynnytyksestä ei tähän mennessä ole maksettu Kela-korvauksia, mutta lääkärin kirjoittamalla tutkimus ja hoitomääräyksellä on ollut mahdollisuus saada korvausta kätilön hoidosta ennen synnytystä ja sen jälkeen. Tämä SV3-lomake on pyydettävä yksityiseltä lääkäriltä ennen korvattavan hoidon aloittamista ja korvaukset on haettava puolen vuoden sisällä hoidon toteuttamisesta. Kotitalousvähennyksiä ei terveydenhuollon palveluista voi saada, mutta jos nainen pyytää synnytykseen tukihenkilöksi doulaa, voi tämän palkkiosta saada verovähennyksiä.
Lain näkökulma kotisynnytyksiin
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on päätöksissään linjannut, että ihmisellä on oikeus valita synnytyspaikkansa eli hänellä on valta valita synnyttävänsä kotona. Ihmisoikeusistuin vahvistaa valtioiden velvollisuuden luoda järjestelmät, jossa tämä on mahdollista. Valitettavasti Suomessa kansallista ohjeistusta kotisynnytysten osalta ei ole kuin tuoreimmissa äitiysneuvolasuosituksissa ja niissä ei yksityiskohtaisesti kuvata julkisen terveydenhuollon osuutta tukemassa kotisynnytysten turvallisuutta.
Julkisen terveydenhuollon kuuluu tarjota terveydelle välttämättömät palvelut. Kotisynnytysten osalta tämä tarkoittaa sitä, että kotisynnytystä suunnittelevan on neuvolan kautta saatava reseptit synnytyksen kannalta välttämättömiin lääkkeisiin, lähetteet napaverestä otettaviin näytteisiin sekä lähete vastasyntyneen lastenlääkäritarkastukseen lähimpään synnytyssairaalaan. Koska valtakunnallista yhteistä käytäntöä näistä ei vielä ole, täytyy jokaisen neuvolan löytää oma tapansa edellä mainittujen palvelujen tarjoamiseen. Neuvolalääkäri voi tarvittaessa konsultoida synnytyslääkäriä, jos hän ei koe oman ammattitaitonsa riittävän reseptien kirjoittamiseen. Jollain paikkakunnilla yhteistyö julkisen terveydenhuollon osalta on hoidettu niin, että kotisynnytyksissä avustava kätilö saa reseptit paikallisessa synnytysyksikössä työskentelevältä lääkäriltä.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista vahvistaa potilaan aseman tehdä itseään koskevia päätöksiä. Terveydenhuollon henkilökunnan tulee tarjota ajantasaista tietoa potilaalle päätöksen tueksi. Potilaan valintaa tulee kunnioittaa, eikä asialliseen toimintaan kuulu painostaminen tai syyllistäminen. Kotisynnytyksen turvallisuutta edistää hyvä yhteistyö julkisen terveydenhuollon kanssa ja monet yksiköt ovat jo luoneet ohjeistuksia palvelujen sujuvoittamiseksi. Lapsi saa oikeutensa syntyessään, eikä raskaana olevaa voida pakottaa toimenpiteisiin sikiön oikeuksien nojalla.
Jotkut ihmiset valitsevat avustamattoman kotisynnytyksen, eli synnyttämisen kotona ilman kätilöä tai synnytyslääkäriä. Myös tämä on täysin laillista ja kuuluu yksilön oikeuteen synnytysympäristönsä valinnassa. Avustamattoman kotisynnytyksen valinneen on saatava myös edellä mainitut välttämättömät palvelut lähetteiden ja K-vitamiinireseptin osalta. Vauvan synnyttyä neuvola kirjoittaa lapsesta syntymätodistuksen.
Synnytyspaikan valinta ei millään tavalla yksinään ole peruste lastensuojeluilmoitukselle. Jos perheen olosuhteista ollaan huolissaan ja lastensuojeluilmoituksen perustelut täyttyvät, voidaan perheestä luonnollisesti tehdä ilmoitus synnytyspaikasta riippumatta.
Kenen on päätös ja vastuu?
Synnytykseen liittyy aina riskejä, oli synnytyspaikka mikä tahansa. Eri paikoissa korostuvat omat riskinsä, ja niiden arvottaminen on yksilöllisissä tilanteissa vaikeaa. Onkin tärkeää muistaa turvallisuuden tunteen olevan aina yksilöllinen kokemus, johon vaikuttavat laajasti henkilökohtaiset tiedot ja kokemukset. Päätöksenteon tueksi on tärkeä kerätä tietoa aiheesta, jolloin oman tilanteen arviointiin voi yhdistää kattavasti tutkimustietoa ja omaa kokemusta. Vain synnyttäjä itse voi määritellä miten hän painottaa synnytystilanteessa kokemusta yksityisyydestä ja koskemattomuudesta.
Tutkimukset synnytyksistä voivat antaa tilastoja, joiden avulla voidaan määritellä suuntaviivoja ja suosituksia, mutta tutkimusten numeraalisia tuloksia ei voida pitää itseisarvona. Jokainen synnyttäjä ja raskaus on ainutlaatuinen, ja tilanteen arvio tulisi tehdä aina yksilöllisesti. Riskiä ei voida määritellä vain sen suuruuden mukaan vaan myös sen arvo on huomioitava. Onko hyvin vakavan asian pieni riski (kuten sikiön vammautuminen tai kuolema) merkityksellisempi kuin todennäköisemmän, mutta ei niin ikävän asian (kuten episiotomia tai imukuppiulosautto)? Tärkeintä onkin tunnistaa odottavan henkilön henkilökohtainen arvopohja ja hänen antamansa painoarvot erilaisille riskeille. Tätä kautta löytyy subjektiivinen kokemus turvallisimmasta paikasta ja läsnäolijoista synnytystä varten. Jokaisen yksilön omaa asiantuntijuutta ja itsemääräämisoikeutta tulisi kunnioittaa, myös synnytyspaikkaa valittaessa.
Kotisynnytystä suunnittelevan perheen ja heidän kätilönsä olisi hyvä tehdä kirjallinen sopimus, jossa juridisesti sovitaan kunkin osapuolen tehtävät ja vastuu. Avoin ja rehellinen kommunikointi toiveista ja toimintatavoista luo luottamuksellisen suhteen, joka edistää hyvää synnytyskokemusta. Kätilöllä on ammatillinen vastuu laadukkaan hoidon tarjoamisesta ja tekemistään lääketieteellisistä päätöksistä aivan kuten sairaalasynnytyksissäkin. Perheen tietoinen päätös synnyttää kotona tuo heille vastuun valinnastaan. Synnytyksen aikana lopullinen päätösvalta on aina Potilaslain mukaisesti synnyttäjällä itsellään synnytyspaikasta riippumatta. Kotisynnytyspäätöksen tulisi olla pariskunnan yhteinen päätös, jotta synnyttäjä todella saa tarvitsemansa tuen. Usein puolison on ensin vaikea suhtautua naisen ajatuksiin kotisynnytyksistä, mutta avoin keskustelu ja tiedon jakaminen aiheesta usein helpottaa yhteisymmärryksen muodostamista.
Kotisynnytyskätilöiden toimintaa ohjaavat lait ja eettiset periaatteet kuten kaikkia terveydenhuollon ammattilaisia. Ristiriitatilanteissa avoin ja kunnioittava vuorovaikutus auttaa usein asioiden selvittelyä. Tueksi kommunikointiin voi pyytää Aktiivinen synnytys ry:n kotisynnytysvastaavaa. Jos kätilön toiminta koetaan olevan lainvastaista, virheellistä tai epäasianmukaista, voi hänestä tehdä kantelun aluehallintovirastolle tai Valviraan.
Jos kotisynnytys on pettymys
Myös kotisynnytys voi mennä vastoin toiveita ja suunnitelmia, sillä synnytystilanteet ovat aina yllätyksellisiä. Monille on henkisesti raskasta siirtyä suunnitellusta kotisynnytyksestä sairaalaan. Tilanteen vaikeutta voi lisätä myös se, jos toive luonnollisesta ja rauhallisesta synnytyksestä muuttuu medikaaliseksi sairaalasynnytykseksi. Synnytys on jälkeenpäin tärkeä käydä huolellisesti yhdessä kotikätilön kanssa läpi, jotta mahdollisiin kysymyksiin ja epäselviin seikkoihin saa selvennystä. Myös vertaistukea kotisynnytyspettymyksiin löytyy niin Suomesta kuin maailmanlaajuisestikin. Kansainvälisesti käytössä on nimike home birth cesarean, kun kotisynnytys vaihtuu keisarileikkaukseen. Surua, pettymystä, vihaa ja muita tunteita menetetyn synnytyksen osalta voi käydä läpi kumppanin ja ystävien kanssa, joiden tehtävänä on kuulla ja antaa tilaa synnyttäjän tunteille ja kokemukselle. Kotisynnytykseen liittyvän pettymyksen käsittelyä voi vaikeuttaa ympäristön asenteet ja oma ajatus siitä, että on valinnut oman synnytysympäristönsä ja läsnäolijat. Synnytyspaikan valinta ei saisi kuitenkaan vaikuttaa synnyttäjän saamaan tukeen vaikeassa tilanteessa.
Mahdolliset sairaalapelot ja edelliset ikävät sairaalakokemukset on hyvä käydä läpi ennen synnytystä. Pelkopoliklinikalla käynti on mahdollista myös kotisynnyttäjille. Tämä vähentää mahdolliseen sairaalaan siirtymiseen liittyvää tunnemyrskyä ja tuo rauhaa synnytystilanteeseen. Usein pelko sairaalaan siirtymisestä hälvenee, kun asiaa käy läpi ennakolta oman kotikätilön kanssa.
Välineistö
Kätilö tuo yleensä mukanaan tarvittavan lääketieteellisen välineistön, joka sisältää kattavasti samoja välineitä kuin mitä sairaalan synnytyshuoneista löytyy. Kätilö tuo mukanaan tarvittavat lääkkeet tai perheet pyytävät neuvolasta reseptit niihin lääkkeisiin, jotka yhdessä kätilön kanssa arvioidaan tarpeellisiksi.
Perheen välttämättömiin valmisteluihin kuuluu yleensä huolehtia vain, että vauvalle on vaippoja ja synnyttäjälle reilun kokoisia siteitä jälkivuotoa varten. Ensimmäisten päivien varalle on hyvä olla riittävästi ruokaa, jotta perheelle jää aikaa rentoutumiseen ja toisiinsa tutustumiseen. Myös synnytykseen on hyvä valmistella sopivaa ruokaa, ja kaikki synnytystarvikkeet voi kasata tiettyyn paikkaan kaikkien läsnäolijoiden saataville.
Etukäteen voi olla hyvä miettiä, missä kotona haluaa liikkua ja onko tarvetta suojata esim. sänkyä muovitetulla lakanalla tai pyyhkeillä. Samalla kun käy läpi erilaisia asentoja, joita synnytyksessä voi hyödyntää, voi testata niitä tilassa johon synnytystä suunnittelee. Toisille sopii etunojassa seisominen esim. kirjahyllyä vasten, kun taas toiset haluavat roikkua katossa olevassa liinassa, jolloin tilaa voi valmistella omia mieltymyksiä varten (Synnytysasentoja löytyy mm. Bebesinfon sivuilta.)
Useat synnyttäjät kokevat veden lämmön rentouttavan synnytyksen aikana. Altaita voi vuokrata tai ostaa tähän käyttötarkoitukseen (Bebes ym), vaikkakin useat kätilöt tuovat altaan mukanaan. Altaan täyttäminen ennen synnytystä auttaa arvioimaan tilan sopivuuden ja vesivaraajan lämpimän veden riittävyyden. Varalle voi järjestää isoja vesikattiloita lämpimän veden varmistamiseksi ja vauvan kylpymittarilla huolehditaan veden lämpötilan pysyminen sopivassa max 35 asteessa. Altaissa suositellaan käytettävän suojamuovia hygieniasyistä. Esimerkiksi La Bassine -altaaseen myydään valmiita suojamuoveja, mutta myös puhdas, kestävä ja riittävän iso muovi rakennustavaraliikkeestä sopii altaassa käytettäväksi. Altaan lähelle on hyvä varata valmiiksi pyyhkeitä ja juomavesikannu.
Synnytysjakkaroita voi vuokrata, mutta tarvittaessa voi hyödyntää ns. elävää jakkaraa, jos tukihenkilöitä on riittävästi. Muita tarvittavia välineitä voivat olla jumppapallo, jumppamatto, säkkituoli tai isot tyynyt. Myös TENS-laitteita voi vuokrata tai ostaa, jos sen käyttöä suunnittelee. Muita ei-lääkkeellisiä kivunlievityskeinoja, joita kotisynnytyksessä voi hyödyntää ovat lämpöpussit, kylmäkaulin, aqua-rakkulat, homeopatia, akupunktio ja -painanta, synnytyslaulu, synnytystanssi, sauna, suihku, hieronta sekä guasha-kampa. Apteekista saatavia kipulääkkeitä (parasetamol, ibuprofeiini) voi hyödyntää synnytyksen jälkeen jälkisupistuksiin.
Tunnelmaa luomaan voi halutessaan valmistella omaa musiikkilistaa, asetella kynttilöitä, valita eteerisiä öljyjä, hankkia synnytysvaate, kirjoittaa voimalauseita tai pohtia mielikuvia joita synnytyksen aikana voi hyödyntää. Kameran akku on hyvä olla latauksessa ja muistikortissa tilaa ensimmäisten hetkien taltioimiseen. Kotona oman tilan luomiseen voi käyttää rauhassa aikaa ja loppuraskaudesta se voi olla tärkeä osa synnytykseen valmistautumista. Tilan tuntuminen mukavalta ja kotoisalta auttaa synnytyksen aikana lisäämään rentoutumista ja hyvää oloa.
Jotkut haluavat pakata valmiiksi myös sairaalakassin, jos synnytys jostain syystä tapahtuukin sairaalassa. Mahdollisia syitä sairaalaan siirtymiselle on hyvä pohtia etukäteen kätilön kanssa ja miettiä miten käytännössä asia hoidetaan. Yleensä kätilö siirtyy sairaalaan mukaan tukihenkilön roolissa. Varasuunnitelma on joka tapauksessa hyvä tehdä ja tarvittaessa käydä tutustumassa omaan sairaalaan ja tehdä synnytystoivelista myös sairaalasynnytystä ajatellen. Kiireellisissä sairaalaan siirtymisissä riittää, että mukaan tulee neuvolakortti ja tukihenkilöt. Yleensä siirtymiset ovat kiireettömiä ja ne voidaan tehdä perheen omalla autolla.
Läsnäolijat
Vaikka kotisynnytyksissä harvemmin sotkusta tulee ongelma, voi olla hyvä, että on joku joka auttaa viemään pyykit pesuun ja siistimään paikkoja, jotta koko perhe saa keskittyä uuden elämän ihmettelyyn. Myös synnytysaltaan pystyttäminen ja purkaminen vie tukihenkilöltä aikaa, joten kotisynnyttäjä voi harkita, tarvitseeko useamman tukihenkilön, jotta käytännön järjestelyt saadaan toimimaan ilman että tarvittava tuki synnyttäjältä puuttuu. Kotisynnyttäjän onkin hyvä miettiä mahdollisten tukihenkilöiden rooleja ja myös vaikutusta synnytystapahtumaan. Synnytykseen voi pyytää mukaan perheen tarpeista ja toiveista riippuen kätilön lisäksi esim. sisarusta, ystävää, koulutettua doulaa, äitiä, anoppia, kätilöopiskelijaa tai vaikka naapuria. Ammattimaisen tukihenkilön, doulan rooli kotisynnytyksessä on samanlainen kuin sairaalassa, vaikkakin hänen tehtäväkseen jää usein myös hyvin konkreettiset tehtävät kuten synnytyspaikan siisteydestä huolehtiminen ja esimerkiksi synnytysaltaan pystyttäminen. Omaa lähipiiriä on hyvä pyytää etukäteen avuksi synnytyksen jälkeisten päivien käytännön asioihin kuten ruokakaupassa käyntiin ja isompien sisarusten ulkoiluun.
Jos perheessä on jo lapsia, on hyvä miettiä, haluaako heidän olevan kotona synnytyksen aikana vai onko parempi, että he ovat muualla hoidossa ainakin osan synnytyksestä. Jotkut perheet kokevat parhaaksi vaihtoehdoksi sopia etukäteen tutun lastenhoitajan, joka tulee kotiin ja tilanteen mukaan on lasten seurana kotona tai lähtee muualle. Lasten kanssa on hyvä käydä läpi synnytystä etukäteen ja kertoa mitä sen aikana tulee todennäköisesti tapahtumaan. Yhdessä lasten kanssa voi katsoa synnytysvideoita ja kertoa miten synnyttäjän käytös synnytystilanteessa on poikkeavaa ja miten lapset voivat toiminnallaan halutessaan auttaa. Monesta lapsesta kuoriutuu synnytystilanteesta taitava tukihenkilö ja he sanoillaan ja silityksillään luonnollisesti hoivaavat synnyttäjää. Vanhemmat itse tietävät parhaiten lastensa luonteen ja miten heidän läsnäolonsa sopii synnytykseen. Moni kokee synnytystilanteessa tarvitsevansa rauhaa lasten huomiolta, jolloin on hyvä, että lapsille on sovittu hoitaja, joka voi yhdessä lasten kanssa olla poissa synnytystilasta. Usein perheet kokevat tärkeäksi antaa mahdollisuuden lapsille olla todistamassa sisaruksensa syntymän tai ainakin yhteiset ensihetket.
Koska yleinen ilmapiiri Suomessa on edelleen varsin negatiivinen kotisynnytyksiä kohtaan, monet harkitsevat tarkkaan kenelle päätöksestään puhuvat. Osa kokee paremmaksi ilmoittaa asiasta vain tietyille lähipiirin ihmisille, jotka osaavat asiaan suhtautua neutraalisti ja tarjoavat tukeaan. Raskaana oleva ei ole velvollinen ilmoittamaan neuvolassa kotisynnytyssuunnitelmistaan, mutta sujuva yhteistyö edistää perheen hyvinvointia. Olisi toivottavaa, että ilmapiiri neuvolan puolelta olisi avoin, jotta hyvä keskusteluyhteys syntyisi, ja usein perheet ovatkin positiivisesti yllättyneitä neuvolan asenteista.
Jotkut valitsevat suunnitellusti synnyttää ilman kätilön tai synnytyslääkärin apua, jolloin puhutaan avustamattomasta kotisynnytyksestä. Näitä esiintyy kätilöavusteisia kotisynnytyksiä vähemmän, kuitenkin Suomessakin muutamia vuosittain. Avuksi käytännön järjestelyihin saatetaan pyytää doulaa tai ystävää, mutta lääketieteellistä tukea kotiin ei toivota. Avustamattoman kotisynnytyksen valitseva perhe ottaa itse vastuun synnytyksen aikana ja sen jälkeen tilanteen arvioinnista. Lisää tietoa aiheesta löytyy kansainvälisestä kirjallisuudesta, internetistä (hakusanoilla unassisted homebirth) sekä vertaistuen kautta, mutta tutkimustietoa avustamattomien kotisynnytysten turvallisuudesta ei löydy.
Synnytyksen jälkeen
Kätilö tarkastaa muutaman tunnin sisällä syntymän jälkeen vauvan mittojen lisäksi refleksit ja yleensä myös hapetusarvot. Vastasyntyneelle annetaan vanhempien päätöksen mukaisesti heti synnytyksen jälkeen K-vitamiinin injektiona tai suun kautta. Kätilö ohjeistaa perheitä tarkkailemaan vastasyntyneensä vointia ensipäivien aikana. Usein kätilö käy alkupäivien aikana päivittäin tarkistamassa vauvan ja synnyttäneen voinnin, mutta suurimman osan ajasta vanhemmat ovat keskenään vastasyntyneen kanssa ja vastuussa hänen tilansa seuraamisesta.
Kätilö tai perhe itse vie syntymätodistuksen oman kunnan maistraattiin, jotta lapselle luodaan siellä henkilötunnus. Kätilö täyttää myös ilmoituksen syntyneestä lapsesta (Stakes), joka toimitetaan syntymärekisteriin postitse. Kotikätilö kirjoittaa synnytyskertomuksen, joka selventää lastenlääkärille ja neuvolan henkilökunnalle synnytyksen kulkua ja tarkentaa vauvan vointia.
Yleensä suositellaan, että vastasyntynyt käytettäisiin lääkärintarkastuksessa noin 2–5 päivän iässä. Lääkärintarkastukseen pyydetään paikkakunnasta riippuen lähete neuvolasta tai otetaan suoraan yhteys lastenpoliklinikalle tai lapsivuodeosastolle, jossa tarkastus tapahtuu.
Joissain sairaaloissa on käytäntönä, että kätilö tuo kopion syntymätodistuksesta ja napaverinäytteet synnytyssalin sihteerille, joka luo lapselle väliaikaisen henkilötunnuksen. Tämän kautta hän tekee lähetteet näytteille ja varaa lastenlääkäritarkastukseen ajan.
Lastenlääkäritarkastuksessa vauva tarkistetaan samalla tavalla kuin sairaalassakin syntyneet. Kotisynnytys ei vaadi lapsen osalta mitään lisätutkimuksia. Lastenlääkäri kirjaa vauvan potilasasiakirjoihin tarkastuksen tietojen lisäksi oleelliset tiedot raskaudesta, synnytyksestä ja lapsen voinnista syntymän jälkeen. Lääkäri voi tarkistaa synnyttäjän potilastiedoista raskauteen ja synnytykseen vaikuttavat terveystekijät, mutta synnyttäjä ei ole lastenlääkäritarkastuksessa asiakkaana ja hänen vointinsa seurannasta on vastuussa hänen oma kotikätilönsä.
TSH-näyte otetaan yleensä napaverestä. Sen tarkoitus on arvioida vauvan kilpirauhasarvot ja hoitaa nopeasti harvinaiset puutostilat. Lähetteen TSH-näytteeseen voi kirjoittaa neuvolan terveydenhoitaja tai synnytysosaston kätilö, paikkakunnasta riippuen. Yleensä TSH-näytteitä tutkivat vain synnytyssairaaloiden yhteydessä toimivat laboratoriot. Mikäli synnyttäjän veriryhmä on RhD-negatiivinen, otetaan napaverinäyte myös lapsen veriryhmän määrittämiseksi, jos sitä ei ole raskausaikana määritetty. Myös tähän on pyydettävä lähete. Immunisaation ehkäisemiseksi annetaan tarvittaessa Rhophylac- pistos 72 tunnin sisällä synnytyksestä, jos synnyttäjä on RhD-negatiivinen ja lapsi RhD-positiivinen.
Istukalle on hyvä miettiä suunnitelma ennen synnytystä. Ympäri maailmaa istukan hävittämiseen kuuluu erilaisia tapoja, joista yksi yleisimmistä on maahan hautaaminen puun alle. Talvella istukan voi jättää pakkaseen odottamaan maan sulamista. Istukan voi hävittää myös sekajätteen mukana, mutta omaan kompostiin sitä ei suositella laitettavan.