Suunniteltu kotisynnytys
Koti on useimmille se turvallisin ja miellyttävin paikka, ympäristönä kaikista tutuin. Synnytyksen normaali fysiologinen eteneminen edellyttää aktiivista hormonitoimintaa, jolloin kehon erittämä oksitosiini saa kohdun supistumaan. Tämä hormonaalinen prosessi on herkkä häiriöille, joiden syntyyn voivat vaikuttaa äidin pelot ja stressi. Kun äiti kokee olevansa turvassa, hänellä on mahdollisuus rentoutua, jolloin synnytys edistyy ja kehon oma hormonaalinen kivunlievitysjärjestelmä toimii optimaalisesti. Rauhallisesti hengittävä ja hyvinvoiva äiti mahdollistaa hyvän hapetuksen myös vauvalleen.
Suomessa syntyy suunnitellusti kotiin noin kaksikymmentä lasta vuosittain ja määrä lisääntyy jatkuvasti. Monissa länsimaissa kotisynnytykset ovat paljon yleisempiä ja osa julkista terveydenhuoltoa. Esimerkiksi Hollannissa noin kolmasosa lapsista syntyy kotiin, kun taas Englannissa määrä on noin 3 %. Englannissa kotisynnytysten määrän lisäämisen puolesta kampanjoivat valtakunnallisesti yhdessä kätilöt ja synnytyslääkärit.
Synnyttäisinkö kotona?
Kotisynnytykseen päätyvillä naisilla on hyvin moninaisia syitä päätökseensä. Kirjallisuuden mukaan erityisesti kolme arvoa ohjaavat naisia valitsemaan kotisynnytyksen - mahdollisuus luottamukselliseen suhteeseen kätilön kanssa, halu toteuttaa itsemäärämisoikeuttaan ja toive välttää turhia toimenpiteitä. Kotisynnytystä suunnittelevat naiset pääosin harkitsevat tarkkaan päätökseensä liittyvät riskit ja päätyvät kotisynnytykseen sen vuoksi, että kokevat sen olevan itselleen turvallisempi vaihtoehto kuin sairaalasynnytys. Yleensä päätöstä edeltää pitkä harkinnan prosessi, varsinkin jos perhe ei koe saavansa päätökselleen tukea lähipiiriltään, terveydenhuollosta tai yhteiskunnalta.
Monet kotisynnytystä suunnittelevat naiset kokevat synnytyksen olevan luonnollinen tapahtuma, jonka normaalia fysiologiaa he haluavat tukea pysymällä heille tutussa ja turvallisessa paikassa, kotona. Päätökseen saattaa vaikuttaa myös epäluottamus lääketieteeseen sekä aikaisempi kielteinen sairaalasynnytyskokemus. Sairaala voi tuntua stressaavalta, pelottavalta ja vieraalta, ja näiden tunteiden ei haluta vaikuttavan synnytyksen kulkuun. Yhtenä kotisynnytyspäätökseen johtaneena syynä voidaan kokea mahdollisuus osallistaa aikaisempia lapsia uuden perheenjäsenen vastaanottamiseen, jotta muutos perheessä olisi vanhemmille lapsille mahdollisimman helposti omaksuttavissa. Jotkut naiset kuvailevat päätöksen oleva myös intuitiivinen, heidän sisäinen äänensä viestii vahvasti kotisynnytyksen puolesta. Myös puolison rooli on kotisynnytyksessä aktiivisempi. Kotisynnytyksen nähdään myös edistävän imetystä ja varhaisen vuorovaikutuksen syventymistä.
Läheisen suhteen kätilöön koetaan lisäävään synnytyksen turvallisuutta vähentämällä kipua, todennäköisyyttä kipulääkitykseen, ongelmiin synnytyksen etenemisessä sekä näihin liittyvien toimenpiteiden riskeihin. Äidille voi olla tärkeää tuntea hyvin synnytykseen osallistuvat henkilöt, jotta hän voi luottaa heidän kokemukseensa ja toimintatapoihinsa synnytyksen aikana.
Usein kotisynnytystä suunnittelevat äidit kokevat painostusta ja syyttely lähipiiriltään sekä terveydenhuollon ammattilaisten puolelta. Kotisynnytystä pidetään turhana riskinottona ja naisia itsekkäinä, vastuuttomina ja häikäilemättömän nautinnonhakuisina. Koska Suomessa kotisynnytys on vielä useimmille tuntematon asia, liittyy negatiivisiin asenteisiin paljon tiedonpuutetta ja vääriä uskomuksia. Usein ikäviin reaktioihin auttaakin asiallisen tiedon tarjoaminen ja omasta kokemuksestaan kertominen. Myös Suomesta löytyy terveydenhuollon ammattilaisia, jotka tukevat perheiden kotisynnytyspäätöstä ja pystyvät omalla ammatillisuudellaan lisäämään kotisynnytyksen turvallisuutta. Vuoden 2013 Äitiysneuvolaoppaassa on tietoa alan ammattilaisille kotisynnytykseen valmistautuvan perheen informoinnissa. On koko perheen etu, että neuvolakäynnit koetaan miellyttävinä ja hyödyllisinä sekä toisaalta vastasyntynyt tuodaan syntymän jälkeen lääkärintarkastukseen ilman pelkoa painostuksesta ja syytöksistä. Joidenkin sairaaloiden pediatrit ovat jo luoneet ohjeet vastasyntyneen tarkastukseen kun hän on syntynyt suunnitellusti kotona ja ajan varaaminen käy hyvässä yhteistyössä. Monilla kotisynnytystä suunnittelevilla naisilla on takanaan traumaattisia kokemuksia terveydenhuollosta ja tämä osaltaan lisää tarvetta ammattilaisten hienotunteisuuteen.
Tutkimusten antama näkökulma
Usein kotisynnytyksestä puhuttaessa nousevat esiin siihen liittyvät riskit ja vaaratilanteet. Kotisynnytyksen turvallisuudesta on tehty useita tutkimuksia, jotka pääasiassa osoittavat matalan riskin synnyttäjillä kotisynnytyksen olevan yhtä turvallinen vaihtoehto kuin sairaalasynnytys. Niissä maissa, joissa kotisynnytykset kuuluvat julkiseen terveydenhuoltoon, on kotisynnyttäjän täytettävä tietyt normaalin raskauden kriteerit synnytyksen turvallisuuden varmistamiseksi. Tutkimuksissa usein rajattu matalan riskin synnyttäjien joukko pitää sisällään naiset, joilla on normaali yksisikiöinen raskaus, tarjoutuvana osana on sikiön pää ja he eivät aikaisemmin ole synnyttäneet keisarinleikkauksella.
Yleisesti tutkijat osoittavat kotona synnyttävän naisten kokevan vähemmän kipua, käyttävän vähemmän lääkkellistä kivunlievitystä, kohtaavan vähemmän lääketieteellisiä interventioita sekä kokevan enemmän hallinnan tunnetta ja tyytyväisyyttä. Synnyttävän naisen todennäköisyys saada vakavia vaurioita tai menehtyä oli kotisynnytyksissä joko sama tai pienempi kuin sairaalasynnytyksissä. Useat tutkimukset osoittavat, että riski sektioon tai sikiön ulosauttoon on merkittävästi pienempi kotisynnytystä suunnittelevilla.
Kotisynnytysten turvallisuutta käsiteltäessä, on tärkeää ottaa huomioon myös emotionaalinen ja psyykkinen hyvinvointi. Synnytyksen kululla on vaikutusta äidin ja vauvan varhaiseen vuorovaikutukseen ja koko perheen hyvinvointiin. Kotona synnyttäneen liittivät kotisynnytykseen tutkimusten mukaan voimaantumista sekä hallinnan kokemusta. (RCOG 2007).
Yli viidensadan tuhannen hollantilaisnaisen tutkimus osoitti perinataalikuolleisuuden olevan identtinen koti- ja sairaalasynnytysryhmässä. Toisaalta laaja brittitutkimus osoitti vakavien vaurioiden tai kuolemien esiintyvän ensisynnyttäjien kohdalla suunniteluissa kotisynnytyksissä tilastollisesti enemmän kuin sairaalasynnytyksissä (9.3/1000 vs. 5.3/1000). Uudelleensynnyttäjien kohdalla tätä eroa ei enää ollut, vaan vaihtoehdot olivat vastasyntyneiden voinnin osalta yhtä turvallisia.
Lisää tutkimustuloksista voi lukea useasta lähteestä, kattava katsaus täällä. Suomalaisia tutkimuksia kotisynnytysten turvallisuudesta ei ole tehty, sillä kotisynnytysmäärät ovat liian pieniä tilastollisten erojen havaitsemiseen. Ulkomaalaisilla tutkimuksilla ei voida suoraan perustella suomalaisten kotisynnytysten turvallisuus, sillä osa kotisynnytysten turvallisuudesta on sujuva yhteistyö sairaaloiden kanssa, mikä Suomessa ei vielä ole itsestäänselvyys.
On huomioitava, että vaikka päätöksen kotisynnytyksestä tekisi, on mahdollista, että siitä joutuu luopumaan ennen synnytystä tai synnytyksen aikana, jos se ei enää ole turvallinen vaihtoehto. Osa raskausajan komplikaatioista ilmenee vasta loppuraskaudesta, jolloin päädytäänkin sairaalasynnytykseen jo ennen synnytyksen käynnistymistä. Kansainvälisissä tutkimuksissa synnytyksen aikana tai välittömästi sen jälkeen kotisynnyttäjistä noin 20 % siirtyy sairaalaan. Ensisynnyttäjien luvut ovat jopa 40 %, kun taas uudelleensynnyttäjien siirtymisprosentti on noin 15 %. Kiireellisiä siirtymisiä on noin 4 % synnytyksistä.
Kenen on päätös ja vastuu?
Synnytykseen liittyy aina riskejä, oli synnytyspaikka mikä tahansa. Eri paikoissa korostuvat omat riskinsä, ja niiden arvottaminen on yksilöllisissä tilanteissa vaikeaa. Onkin tärkeää muistaa turvallisuuden tunteen olevan aina yksilöllinen kokemus, johon vaikuttavat laajasti tiedot ja kokemukset.
Tutkimukset synnytyksistä voivat antaa tilastoja joiden avulla voidaan määritellä suuntaviivoja ja suosituksia. Riskiä ei voida määritellä vain sen suuruuden mukaan vaan myös sen arvo on huomioitava. Onko hyvin vakavan asian pieni riski (kuten sikiön vammautuminen tai kuolema) merkityksellisempi kuin todennäköisemmän, mutta ei niin ikävän asian (kuten episiotomia tai imukuppiulosautto)? Mikä painoarvo on kokemuksella uhasta yksityisyyden menetykseen tai fyysisen koskemattomuuteen? Tutkimusten numeraalisia tuloksia on uhkarohkeaa pitää itseisarvona. Tärkeintä onkin tunnistaa odottavan naisen arvot ja hänen antamansa painoarvot eri osa-alueille. Tätä kautta löytyy se subjektiivinen kokemus turvallisimmasta paikasta ja läsnäolijoista synnytystä varten.
Kotisynnytyspäätöksen tulisi olla pariskunnan yhteinen päätös, jotta synnyttäjä todella saa tarvitsemansa tuen. Koska yleinen ilmapiiri Suomessa on edelleen negatiivinen kotisynnytyksiä kohtaan, monet parit harkitsevat tarkkaan kenelle päätöksestään puhuvat. Osa kokee paremmaksi ilmoittaa asiasta vain tietyille lähipiirin ihmisille, jotka osaavat asiaan suhtautua neutraalisti ja tarjoavat tukeaan.
Miten valmistaudun kotisynnytykseen?
Kun päätös kotisynnytyksestä on vahvistunut, on perheen suoritettava tiettyjä valmisteluja, joita sairaalasynnytykseen ei kuulu. Yksilölliset tarpeet määrittävät millaisia hankintoja on tehtävä ennen synnytyksen käynnistymistä ja mitä tehtäviä on vielä synnytyksen jälkeen. Jotkut perheet kokevat vähäisten valmistelujen riittävän heille hyvin, kun taas toinen kokee tärkeäksi prosessiksi kotisynnytyksen tarkkaan valmistelun. Oikeaa tapaa ei ole ja jokainen löytää itselleen sopivammat käytännöt.
Yleensä perheet toivovat kotisynnytykseen mukaan kätilöä tai synnytyslääkäriä. Kotisynnytyksiä hoitavia kätilöitä on Suomessa kymmeniä, mutta heidän sijoittuminen maantieteellisesti on suppeaa, joten kotikätilön löytäminen voi olla vaikeaa. Yhteistä linjaa kotikätilöillä eli kotiloilla ei virallisesti ole vaan jokainen päättää oman toimintatapansa. Kuten maissa, joissa kotisynnytykset ovat osa julkisia palveluja, asettavat suomalaiset kotikätilöt tietyt kriteerit synnyttäjälle, joiden avulla he varmistavat synnytyksen turvallisuuden. Jokainen kätilö ja synnyttäjä on yksilönsä, joten ehdotonta listausta ei ole. Jotkut kätilöt esimerkiksi suostuvat hoitamaan vain uudelleensynnyttäjän kotisynnytyksiä, kun taas toisille myös ensisynnyttäjät ovat tervetulleita. Yleensä korkean riskin synnyttäjiin lasketaan naiset, joilla on vakavia perussairauksia (esim. insuliinihoitoinen diabetes), komplikaatioita raskaudessa (esim. raskausmyrkytys) tai edellisissä synnytyksissä (esim. sektio, vakavat verenvuodot). Esteenä kotisynnytykselle voi olla myös vauvan perätila, monikkoraskaus ja sikiön todettu kehityshäiriö kuten sydänvika. Kätilöihin kannattaa olla yhteydessä mahdollisimman varhain, jotta sopiva kätilö löytyy. Kätilöiden yhteytietoja löytyy Aktiivinen Synnytys Ry:n kotilolistalta.
Usein kätilö tapaa odottavan perheen useamman kerran ennen synnytystä, jolloin käydään läpi synnytystoiveita ja toimintatapoja. Osa kätilöistä hoitaa toivottaessa myös äitiysneuvolaseurannan. Pääasiassa kotikätilöt hoitavat vain täysaikaisia synnytyksiä eli he päivystävät raskausviikkojen 38+0 ja 41+6 välillä neljän viikon ajan valmiina tulemaan mukaan synnytykseen mihin vuorokauden aikaan tahansa. Synnytyksen jälkeen kätilö viipyy perheen luona usean tunnin ja varmistaa äidin ja vastasyntyneen hyvinvoinnin sekä ensi-imetyksen onnistumisen. Yleensä kätilö tapaa perheen uudelleen tai tiedustelee vähintään puhelimitse perheen kuulumisia ja käy synnytyksen kulun läpi.
Jos synnytyksen aikana ilmenee jotain poikkeavaa, ohjaa kätilö synnyttäjän sairaalaan ja osallistuu synnytykseen tukihenkilön roolissa. Kätilön ja perheen on hyvä tehdä sopimus, josta ilmenee tarkemmin yhdessä sovitut toimintatavat. Jokainen kätilö pyytää maksun palveluistaan oman arvionsa mukaan, pääosin hinnat ovat 1000-2000 euron välillä. Kelalta ei kotisynnytykseen tukea saa, vaikka omalta lääkäriltä voi yrittää saada tutkimus- ja hoitomääräyksen, jonka avulla osan summasta saisi korvattua.
Välineistö
Kätilö tuo yleensä mukanaan tarvittavan välineistön, yhden kätilön välineet listattuna tähän. Perheen tehtäväksi jää usein huolehtia vaan siitä, että sekä äidille, että vauvalle on vaippoja synnytyksen jälkeen ja kotona on synnyttäjälle sopivaa evästä. Etukäteen voi olla hyvä miettiä, missä kotona haluaa liikkua ja onko tarvetta suojata esim. sänkyä muovilakanalla tai pyyhkeillä. Samalla kun käy läpi erilaisia asentoja joita synnytyksessä voi hyödyntää, voi testata niitä tilassa johon synnytystä suunnittelee. Toisille sopii etunojassa seisominen esim. kirjahyllyä vasten, kun taas toiset haluavat roikkua jossain, jolloin tilaa voi valmistella omia mieltymyksiä varten. Synnytysasentoja löytyy mm. Bebesinfon sivuilta.
Useat naiset kokevat veden lämmön rentouttavan synnytyksen aikana. Altaita voi vuokrata tai ostaa tähän käyttötarkoitukseen (Aktiivinen synnytys ry, Bebes ym.), vaikkakin useat kätilöt tuovat altaan mukanaan. Usein on hyvä kokeilla täyttää allas ennen synnytystä, jotta osaa arvioida tilantarpeen ja vesivaraajan lämpimän veden riittävyyden. Altaissa suositellaan käytettävän suojamuovia hygieniasyistä. Esimerkiksi La bassine -altaaseen myydään valmiita suojamuoveja, mutta myös puhdas, kestävä ja riittävän iso muovi rakennustavaraliikkeestä sopii altaassa käytettäväksi. Altaan lähelle on hyvä varata valmiiksi pyyhkeitä sekä äidille, että vauvalle.
Synnytysjakkaroita voi vuokrata, mutta tarvittaessa voi hyödyntää ns. elävää jakkaraa, jos tukihenkilöitä on riittävästi. Muita tarvittavia välineitä voi olla jumppapallo, jumppamatto, säkkituoli tai isot tyynyt. Myös TENS-laitteita voi vuokrata tai ostaa, jos sen käyttöä suunnittelee. Muita ei-lääkkellisiä kivunlievityskeinoja, joita kotisynnytyksessä voi hyödyntää ovat lämpöpussit, kylmäkaulin, homeopatia, akupunktio ja -painanta, synnytyslaulu, synnytystanssi, sauna, suihku, hieronta sekä guasha-kampa. Apteekista saatavia kipulääkkeitä (parasetamol, ibuprofeiini) voi hyödyntää synnytyksen jälkeen esimerkiksi jälkisupistuksiin.
Tunnelmaa luomaan voi halutessaan valmistella omaa musiikkilistaa, asetella kynttilöitä, valita eteerisiä öljyjä, valita synnytysmekko, kirjoittaa affirmaatioita tai pohtia mielikuvia joita synnytyksen aikana voi hyödyntää (esimerkiksi nupullaan oleva aukeava kukka, sukeltava delfiini ym.) Kameran akku on hyvä olla latauksessa ja muistikortissa tilaa ensimmäisten hetkien taltioimiseen. Kotona oman tilan luomiseen voi käyttää rauhassa aikaa ja loppuraskaudesta se voi olla tärkeä osa synnytykseen valmistautumista.
Jotkut äidit haluavat pakata valmiiksi myös sairaalakassin, jos synnytys jostain syystä tapahtuukin sairaalassa. Kiirelisissä sairaalaan siirtymisissä riittää, että mukaan tulee neuvolakortti ja tukihenkilöt. Varasuunnitelma on joka tapauksessa hyvä tehdä ja tarvittaessa käydä tutustumassa omaan sairaalaan.
Läsnäolijat
Vaikka kotisynnytyksissä harvemmin sotkusta tulee ongelma, voi olla hyvä, että on joku joka auttaa viemään pyykit pesuun ja siistimään paikkoja, jotta koko perhe saa keskittyä uuden elämän ihmettelyyn. Myös synnytysaltaan pystyttäminen ja purkaminen vie tukihenkilöltä aikaa, joten kotisynnyttäjä voi harkita, tarvitseeko useamman tukihenkilön, jotta käytännön järjestelyt saadaan toimimaan ilman että tarvittava tuki synnyttäjältä puuttuu. Kotisynnyttäjän onkin hyvä harkita tarkkaan läsnäolijat synnytykseensä, ja pohtia näiden henkilöiden rooleja ja vaikutusta synnytystapahtumaan. Hän voi pyytää synnytykseen mukaan kätilön lisäksi esim. siskoaan, ystäväänsä, koulutettua doulaa, äitiään, anoppiaan, kätilöopiskelijaa tai vaikka naapuriaan riippuen tarpeistaan ja toiveistaan.
Jos perheessä on jo lapsia, on hyvä miettiä haluaako heidän olevan kotona synnytyksen aikana vai onko parempi, että he ovat muualla hoidossa ainakin osan synnytyksestä. Jotkut perheet kokevat parhaaksi vaihtoehdoksi sopia etukäteen lastenhoitajan, joka tulee kotiin ja tilanteen mukaan on lasten seurana kotona tai lähtee muualle. Lasten kanssa on hyvä käydä läpi synnytystä etukäteen ja kertoa mitä sen aikana tulee todennäköisesti tapahtumaan. Yhdessä voi katsoa synnytysvideoita ja kertoa miten äidin käytös synnytystilanteessa on poikkeavaa.
Synnytyksen jälkeen
Mielikuvamatka synnytyksen läpi auttaa miettimään, mitä valmisteluja kotona haluaa tehdä. Vastasyntyneelle riittää päästä ihokontaktiin äidin vaatteiden alle, eikä hän heti omia vaatteita tarvitse. Ensimmäisten päivien varalle on hyvä olla riittävästi ruokaa ja kaikille puhtaita vaatteita ja vaippoja, jotta perheelle jää aikaa rentoutumiseen ja toisiinsa tutustumiseen. Jälkivuotoa varten on hyvä varata reilun kokoisia siteitä.
Imetysliivit ja liivinsuojat ovat tarpeen kun maito alkaa nousta ja imetystyynyä voi hyödyntää jo raskausaikana kun hakee mukavaa nukkuma-asentoa. Kotikätilöiden imetysohjauksella pitäisi päästä hyvin alkuun, mutta voi olla käytännöllistä etsiä imetystukihenkilön yhteystiedot valmiiksi, jos ongelmia tulee vastaan. Kantoliinan voi ottaa esille ja harjoitella sidontoja etukäteen.
Istukalle on hyvä miettiä suunnitelma ennen synnytystä. Ympäri maailmaa istukan hävittämiseen kuuluu erilaisia tapoja, joista yksi yleisimmistä on maahan hautaaminen puun alle. Talvella istukan voi jättää pakkaseen odottamaan maan sulamista. Istukasta voi tehdä paperille printit ja jotkut naiset haluavat kuivattaa ja kapseloida istukkansa ravintolisäksi itselleen.
Kätilö tarkastaa lapsen heti syntymän jälkeen ottaen tavallisten mittojen lisäksi hapetusarvot ja tarkistaen refleksit. Yleensä suositellaan että vastasyntynyt käytettäisiin lääkärintarkastuksessa viikon sisällä syntymästä, mielellään noin 3-5 päivän päästä. Lääkärintarkastuksen mahdollisuudesta voi keskustella synnytyssairaalassa ja neuvolassa tai tarkastukseen voi suunnitella myös yksityiseen terveydenhuoltoon. Yleensä tarkistus tapahtuu lastenpoliklinikalla tai lapsivuodeosastolla. Kotisynnytyksessä vanhemmilla on vastuu vastasyntyneensä tarkkailussa ensipäivinä. Usein kätilö käy alkupäivien aikana päivittäin tarkistamassa vauvan ja äidin voinnin, mutta suurimman osan ajasta vanhemmat ovat keskenään vastasyntyneen kanssa.
TSH-näyte otetaan yleensä napaverestä. Sen tarkoitus on arvioida vauvan kilpirauhasarvot ja hoitaa nopeasti harvinaiset puutostilat. Koska Suomessa ei ole terveydenhuoltoon sisällytetty kotisynnytysjärjestelmää, joutuu TSH-näytteen eteen tekemään työtä. Lähetteen voi kirjoittaa terveydenhoitaja tai synnytysosaston kätilö. Yleensä TSH-näytteitä tutkivat vain synnytyssairaaloiden yhteydessä toimivat laboratoriot. Lähetteen avulla laboratoriosta voi hakea näyteputken joka toimitetaan takaisin laboratorioon mahdollisimman nopeasti synnytyksen jälkeen. Näytettä on säilytettävä jääkaapissa ja se olisi hyvä huomioida myös näytteen kuljetuksessa (esim. pieni kylmälaukku kesähelteillä). Mikäli äidin veriryhmä on Rh negatiivinen otetaan napaverinäyte myös lapsen veriryhmän määrittämiseksi.
Kätilö täyttää ilmoituksen syntyneestä lapsesta (Stakes), joka toimitetaan syntymärekisteriin. Syntymätodistus toimitetaan maistraattiin, jolloin lapsi saa sosiaaliturvatunnuksen.
Tarjoamani kotisynnytyspaketin hinta on 2000 euroa sisältäen 2-4 käyntiä ennen synnytystä, päivystämisen rv38-42, tarvittavan välineistön ja synnytysaltaan, kahden kätilön osallistumisen synnytykseen, sekä 2-4 käyntiä synnytyksen jälkeen. Ensisynnyttäjien paketti on 2500 euroa, johtuen intensiivisemmästä valmennuksesta ennen synnytystä ja sen jälkeen. Tarvittaessa joustan hinnoissani, jos perheen tulotaso on hyvin matala eli kysy rohkeasti hinnanalennusta, vaihtoehtoisia maksutapoja ja maksusuunnitelmaa!
Koti on useimmille se turvallisin ja miellyttävin paikka, ympäristönä kaikista tutuin. Synnytyksen normaali fysiologinen eteneminen edellyttää aktiivista hormonitoimintaa, jolloin kehon erittämä oksitosiini saa kohdun supistumaan. Tämä hormonaalinen prosessi on herkkä häiriöille, joiden syntyyn voivat vaikuttaa äidin pelot ja stressi. Kun äiti kokee olevansa turvassa, hänellä on mahdollisuus rentoutua, jolloin synnytys edistyy ja kehon oma hormonaalinen kivunlievitysjärjestelmä toimii optimaalisesti. Rauhallisesti hengittävä ja hyvinvoiva äiti mahdollistaa hyvän hapetuksen myös vauvalleen.
Suomessa syntyy suunnitellusti kotiin noin kaksikymmentä lasta vuosittain ja määrä lisääntyy jatkuvasti. Monissa länsimaissa kotisynnytykset ovat paljon yleisempiä ja osa julkista terveydenhuoltoa. Esimerkiksi Hollannissa noin kolmasosa lapsista syntyy kotiin, kun taas Englannissa määrä on noin 3 %. Englannissa kotisynnytysten määrän lisäämisen puolesta kampanjoivat valtakunnallisesti yhdessä kätilöt ja synnytyslääkärit.
Synnyttäisinkö kotona?
Kotisynnytykseen päätyvillä naisilla on hyvin moninaisia syitä päätökseensä. Kirjallisuuden mukaan erityisesti kolme arvoa ohjaavat naisia valitsemaan kotisynnytyksen - mahdollisuus luottamukselliseen suhteeseen kätilön kanssa, halu toteuttaa itsemäärämisoikeuttaan ja toive välttää turhia toimenpiteitä. Kotisynnytystä suunnittelevat naiset pääosin harkitsevat tarkkaan päätökseensä liittyvät riskit ja päätyvät kotisynnytykseen sen vuoksi, että kokevat sen olevan itselleen turvallisempi vaihtoehto kuin sairaalasynnytys. Yleensä päätöstä edeltää pitkä harkinnan prosessi, varsinkin jos perhe ei koe saavansa päätökselleen tukea lähipiiriltään, terveydenhuollosta tai yhteiskunnalta.
Monet kotisynnytystä suunnittelevat naiset kokevat synnytyksen olevan luonnollinen tapahtuma, jonka normaalia fysiologiaa he haluavat tukea pysymällä heille tutussa ja turvallisessa paikassa, kotona. Päätökseen saattaa vaikuttaa myös epäluottamus lääketieteeseen sekä aikaisempi kielteinen sairaalasynnytyskokemus. Sairaala voi tuntua stressaavalta, pelottavalta ja vieraalta, ja näiden tunteiden ei haluta vaikuttavan synnytyksen kulkuun. Yhtenä kotisynnytyspäätökseen johtaneena syynä voidaan kokea mahdollisuus osallistaa aikaisempia lapsia uuden perheenjäsenen vastaanottamiseen, jotta muutos perheessä olisi vanhemmille lapsille mahdollisimman helposti omaksuttavissa. Jotkut naiset kuvailevat päätöksen oleva myös intuitiivinen, heidän sisäinen äänensä viestii vahvasti kotisynnytyksen puolesta. Myös puolison rooli on kotisynnytyksessä aktiivisempi. Kotisynnytyksen nähdään myös edistävän imetystä ja varhaisen vuorovaikutuksen syventymistä.
Läheisen suhteen kätilöön koetaan lisäävään synnytyksen turvallisuutta vähentämällä kipua, todennäköisyyttä kipulääkitykseen, ongelmiin synnytyksen etenemisessä sekä näihin liittyvien toimenpiteiden riskeihin. Äidille voi olla tärkeää tuntea hyvin synnytykseen osallistuvat henkilöt, jotta hän voi luottaa heidän kokemukseensa ja toimintatapoihinsa synnytyksen aikana.
Usein kotisynnytystä suunnittelevat äidit kokevat painostusta ja syyttely lähipiiriltään sekä terveydenhuollon ammattilaisten puolelta. Kotisynnytystä pidetään turhana riskinottona ja naisia itsekkäinä, vastuuttomina ja häikäilemättömän nautinnonhakuisina. Koska Suomessa kotisynnytys on vielä useimmille tuntematon asia, liittyy negatiivisiin asenteisiin paljon tiedonpuutetta ja vääriä uskomuksia. Usein ikäviin reaktioihin auttaakin asiallisen tiedon tarjoaminen ja omasta kokemuksestaan kertominen. Myös Suomesta löytyy terveydenhuollon ammattilaisia, jotka tukevat perheiden kotisynnytyspäätöstä ja pystyvät omalla ammatillisuudellaan lisäämään kotisynnytyksen turvallisuutta. Vuoden 2013 Äitiysneuvolaoppaassa on tietoa alan ammattilaisille kotisynnytykseen valmistautuvan perheen informoinnissa. On koko perheen etu, että neuvolakäynnit koetaan miellyttävinä ja hyödyllisinä sekä toisaalta vastasyntynyt tuodaan syntymän jälkeen lääkärintarkastukseen ilman pelkoa painostuksesta ja syytöksistä. Joidenkin sairaaloiden pediatrit ovat jo luoneet ohjeet vastasyntyneen tarkastukseen kun hän on syntynyt suunnitellusti kotona ja ajan varaaminen käy hyvässä yhteistyössä. Monilla kotisynnytystä suunnittelevilla naisilla on takanaan traumaattisia kokemuksia terveydenhuollosta ja tämä osaltaan lisää tarvetta ammattilaisten hienotunteisuuteen.
Tutkimusten antama näkökulma
Usein kotisynnytyksestä puhuttaessa nousevat esiin siihen liittyvät riskit ja vaaratilanteet. Kotisynnytyksen turvallisuudesta on tehty useita tutkimuksia, jotka pääasiassa osoittavat matalan riskin synnyttäjillä kotisynnytyksen olevan yhtä turvallinen vaihtoehto kuin sairaalasynnytys. Niissä maissa, joissa kotisynnytykset kuuluvat julkiseen terveydenhuoltoon, on kotisynnyttäjän täytettävä tietyt normaalin raskauden kriteerit synnytyksen turvallisuuden varmistamiseksi. Tutkimuksissa usein rajattu matalan riskin synnyttäjien joukko pitää sisällään naiset, joilla on normaali yksisikiöinen raskaus, tarjoutuvana osana on sikiön pää ja he eivät aikaisemmin ole synnyttäneet keisarinleikkauksella.
Yleisesti tutkijat osoittavat kotona synnyttävän naisten kokevan vähemmän kipua, käyttävän vähemmän lääkkellistä kivunlievitystä, kohtaavan vähemmän lääketieteellisiä interventioita sekä kokevan enemmän hallinnan tunnetta ja tyytyväisyyttä. Synnyttävän naisen todennäköisyys saada vakavia vaurioita tai menehtyä oli kotisynnytyksissä joko sama tai pienempi kuin sairaalasynnytyksissä. Useat tutkimukset osoittavat, että riski sektioon tai sikiön ulosauttoon on merkittävästi pienempi kotisynnytystä suunnittelevilla.
Kotisynnytysten turvallisuutta käsiteltäessä, on tärkeää ottaa huomioon myös emotionaalinen ja psyykkinen hyvinvointi. Synnytyksen kululla on vaikutusta äidin ja vauvan varhaiseen vuorovaikutukseen ja koko perheen hyvinvointiin. Kotona synnyttäneen liittivät kotisynnytykseen tutkimusten mukaan voimaantumista sekä hallinnan kokemusta. (RCOG 2007).
Yli viidensadan tuhannen hollantilaisnaisen tutkimus osoitti perinataalikuolleisuuden olevan identtinen koti- ja sairaalasynnytysryhmässä. Toisaalta laaja brittitutkimus osoitti vakavien vaurioiden tai kuolemien esiintyvän ensisynnyttäjien kohdalla suunniteluissa kotisynnytyksissä tilastollisesti enemmän kuin sairaalasynnytyksissä (9.3/1000 vs. 5.3/1000). Uudelleensynnyttäjien kohdalla tätä eroa ei enää ollut, vaan vaihtoehdot olivat vastasyntyneiden voinnin osalta yhtä turvallisia.
Lisää tutkimustuloksista voi lukea useasta lähteestä, kattava katsaus täällä. Suomalaisia tutkimuksia kotisynnytysten turvallisuudesta ei ole tehty, sillä kotisynnytysmäärät ovat liian pieniä tilastollisten erojen havaitsemiseen. Ulkomaalaisilla tutkimuksilla ei voida suoraan perustella suomalaisten kotisynnytysten turvallisuus, sillä osa kotisynnytysten turvallisuudesta on sujuva yhteistyö sairaaloiden kanssa, mikä Suomessa ei vielä ole itsestäänselvyys.
On huomioitava, että vaikka päätöksen kotisynnytyksestä tekisi, on mahdollista, että siitä joutuu luopumaan ennen synnytystä tai synnytyksen aikana, jos se ei enää ole turvallinen vaihtoehto. Osa raskausajan komplikaatioista ilmenee vasta loppuraskaudesta, jolloin päädytäänkin sairaalasynnytykseen jo ennen synnytyksen käynnistymistä. Kansainvälisissä tutkimuksissa synnytyksen aikana tai välittömästi sen jälkeen kotisynnyttäjistä noin 20 % siirtyy sairaalaan. Ensisynnyttäjien luvut ovat jopa 40 %, kun taas uudelleensynnyttäjien siirtymisprosentti on noin 15 %. Kiireellisiä siirtymisiä on noin 4 % synnytyksistä.
Kenen on päätös ja vastuu?
Synnytykseen liittyy aina riskejä, oli synnytyspaikka mikä tahansa. Eri paikoissa korostuvat omat riskinsä, ja niiden arvottaminen on yksilöllisissä tilanteissa vaikeaa. Onkin tärkeää muistaa turvallisuuden tunteen olevan aina yksilöllinen kokemus, johon vaikuttavat laajasti tiedot ja kokemukset.
Tutkimukset synnytyksistä voivat antaa tilastoja joiden avulla voidaan määritellä suuntaviivoja ja suosituksia. Riskiä ei voida määritellä vain sen suuruuden mukaan vaan myös sen arvo on huomioitava. Onko hyvin vakavan asian pieni riski (kuten sikiön vammautuminen tai kuolema) merkityksellisempi kuin todennäköisemmän, mutta ei niin ikävän asian (kuten episiotomia tai imukuppiulosautto)? Mikä painoarvo on kokemuksella uhasta yksityisyyden menetykseen tai fyysisen koskemattomuuteen? Tutkimusten numeraalisia tuloksia on uhkarohkeaa pitää itseisarvona. Tärkeintä onkin tunnistaa odottavan naisen arvot ja hänen antamansa painoarvot eri osa-alueille. Tätä kautta löytyy se subjektiivinen kokemus turvallisimmasta paikasta ja läsnäolijoista synnytystä varten.
Kotisynnytyspäätöksen tulisi olla pariskunnan yhteinen päätös, jotta synnyttäjä todella saa tarvitsemansa tuen. Koska yleinen ilmapiiri Suomessa on edelleen negatiivinen kotisynnytyksiä kohtaan, monet parit harkitsevat tarkkaan kenelle päätöksestään puhuvat. Osa kokee paremmaksi ilmoittaa asiasta vain tietyille lähipiirin ihmisille, jotka osaavat asiaan suhtautua neutraalisti ja tarjoavat tukeaan.
Miten valmistaudun kotisynnytykseen?
Kun päätös kotisynnytyksestä on vahvistunut, on perheen suoritettava tiettyjä valmisteluja, joita sairaalasynnytykseen ei kuulu. Yksilölliset tarpeet määrittävät millaisia hankintoja on tehtävä ennen synnytyksen käynnistymistä ja mitä tehtäviä on vielä synnytyksen jälkeen. Jotkut perheet kokevat vähäisten valmistelujen riittävän heille hyvin, kun taas toinen kokee tärkeäksi prosessiksi kotisynnytyksen tarkkaan valmistelun. Oikeaa tapaa ei ole ja jokainen löytää itselleen sopivammat käytännöt.
Yleensä perheet toivovat kotisynnytykseen mukaan kätilöä tai synnytyslääkäriä. Kotisynnytyksiä hoitavia kätilöitä on Suomessa kymmeniä, mutta heidän sijoittuminen maantieteellisesti on suppeaa, joten kotikätilön löytäminen voi olla vaikeaa. Yhteistä linjaa kotikätilöillä eli kotiloilla ei virallisesti ole vaan jokainen päättää oman toimintatapansa. Kuten maissa, joissa kotisynnytykset ovat osa julkisia palveluja, asettavat suomalaiset kotikätilöt tietyt kriteerit synnyttäjälle, joiden avulla he varmistavat synnytyksen turvallisuuden. Jokainen kätilö ja synnyttäjä on yksilönsä, joten ehdotonta listausta ei ole. Jotkut kätilöt esimerkiksi suostuvat hoitamaan vain uudelleensynnyttäjän kotisynnytyksiä, kun taas toisille myös ensisynnyttäjät ovat tervetulleita. Yleensä korkean riskin synnyttäjiin lasketaan naiset, joilla on vakavia perussairauksia (esim. insuliinihoitoinen diabetes), komplikaatioita raskaudessa (esim. raskausmyrkytys) tai edellisissä synnytyksissä (esim. sektio, vakavat verenvuodot). Esteenä kotisynnytykselle voi olla myös vauvan perätila, monikkoraskaus ja sikiön todettu kehityshäiriö kuten sydänvika. Kätilöihin kannattaa olla yhteydessä mahdollisimman varhain, jotta sopiva kätilö löytyy. Kätilöiden yhteytietoja löytyy Aktiivinen Synnytys Ry:n kotilolistalta.
Usein kätilö tapaa odottavan perheen useamman kerran ennen synnytystä, jolloin käydään läpi synnytystoiveita ja toimintatapoja. Osa kätilöistä hoitaa toivottaessa myös äitiysneuvolaseurannan. Pääasiassa kotikätilöt hoitavat vain täysaikaisia synnytyksiä eli he päivystävät raskausviikkojen 38+0 ja 41+6 välillä neljän viikon ajan valmiina tulemaan mukaan synnytykseen mihin vuorokauden aikaan tahansa. Synnytyksen jälkeen kätilö viipyy perheen luona usean tunnin ja varmistaa äidin ja vastasyntyneen hyvinvoinnin sekä ensi-imetyksen onnistumisen. Yleensä kätilö tapaa perheen uudelleen tai tiedustelee vähintään puhelimitse perheen kuulumisia ja käy synnytyksen kulun läpi.
Jos synnytyksen aikana ilmenee jotain poikkeavaa, ohjaa kätilö synnyttäjän sairaalaan ja osallistuu synnytykseen tukihenkilön roolissa. Kätilön ja perheen on hyvä tehdä sopimus, josta ilmenee tarkemmin yhdessä sovitut toimintatavat. Jokainen kätilö pyytää maksun palveluistaan oman arvionsa mukaan, pääosin hinnat ovat 1000-2000 euron välillä. Kelalta ei kotisynnytykseen tukea saa, vaikka omalta lääkäriltä voi yrittää saada tutkimus- ja hoitomääräyksen, jonka avulla osan summasta saisi korvattua.
Välineistö
Kätilö tuo yleensä mukanaan tarvittavan välineistön, yhden kätilön välineet listattuna tähän. Perheen tehtäväksi jää usein huolehtia vaan siitä, että sekä äidille, että vauvalle on vaippoja synnytyksen jälkeen ja kotona on synnyttäjälle sopivaa evästä. Etukäteen voi olla hyvä miettiä, missä kotona haluaa liikkua ja onko tarvetta suojata esim. sänkyä muovilakanalla tai pyyhkeillä. Samalla kun käy läpi erilaisia asentoja joita synnytyksessä voi hyödyntää, voi testata niitä tilassa johon synnytystä suunnittelee. Toisille sopii etunojassa seisominen esim. kirjahyllyä vasten, kun taas toiset haluavat roikkua jossain, jolloin tilaa voi valmistella omia mieltymyksiä varten. Synnytysasentoja löytyy mm. Bebesinfon sivuilta.
Useat naiset kokevat veden lämmön rentouttavan synnytyksen aikana. Altaita voi vuokrata tai ostaa tähän käyttötarkoitukseen (Aktiivinen synnytys ry, Bebes ym.), vaikkakin useat kätilöt tuovat altaan mukanaan. Usein on hyvä kokeilla täyttää allas ennen synnytystä, jotta osaa arvioida tilantarpeen ja vesivaraajan lämpimän veden riittävyyden. Altaissa suositellaan käytettävän suojamuovia hygieniasyistä. Esimerkiksi La bassine -altaaseen myydään valmiita suojamuoveja, mutta myös puhdas, kestävä ja riittävän iso muovi rakennustavaraliikkeestä sopii altaassa käytettäväksi. Altaan lähelle on hyvä varata valmiiksi pyyhkeitä sekä äidille, että vauvalle.
Synnytysjakkaroita voi vuokrata, mutta tarvittaessa voi hyödyntää ns. elävää jakkaraa, jos tukihenkilöitä on riittävästi. Muita tarvittavia välineitä voi olla jumppapallo, jumppamatto, säkkituoli tai isot tyynyt. Myös TENS-laitteita voi vuokrata tai ostaa, jos sen käyttöä suunnittelee. Muita ei-lääkkellisiä kivunlievityskeinoja, joita kotisynnytyksessä voi hyödyntää ovat lämpöpussit, kylmäkaulin, homeopatia, akupunktio ja -painanta, synnytyslaulu, synnytystanssi, sauna, suihku, hieronta sekä guasha-kampa. Apteekista saatavia kipulääkkeitä (parasetamol, ibuprofeiini) voi hyödyntää synnytyksen jälkeen esimerkiksi jälkisupistuksiin.
Tunnelmaa luomaan voi halutessaan valmistella omaa musiikkilistaa, asetella kynttilöitä, valita eteerisiä öljyjä, valita synnytysmekko, kirjoittaa affirmaatioita tai pohtia mielikuvia joita synnytyksen aikana voi hyödyntää (esimerkiksi nupullaan oleva aukeava kukka, sukeltava delfiini ym.) Kameran akku on hyvä olla latauksessa ja muistikortissa tilaa ensimmäisten hetkien taltioimiseen. Kotona oman tilan luomiseen voi käyttää rauhassa aikaa ja loppuraskaudesta se voi olla tärkeä osa synnytykseen valmistautumista.
Jotkut äidit haluavat pakata valmiiksi myös sairaalakassin, jos synnytys jostain syystä tapahtuukin sairaalassa. Kiirelisissä sairaalaan siirtymisissä riittää, että mukaan tulee neuvolakortti ja tukihenkilöt. Varasuunnitelma on joka tapauksessa hyvä tehdä ja tarvittaessa käydä tutustumassa omaan sairaalaan.
Läsnäolijat
Vaikka kotisynnytyksissä harvemmin sotkusta tulee ongelma, voi olla hyvä, että on joku joka auttaa viemään pyykit pesuun ja siistimään paikkoja, jotta koko perhe saa keskittyä uuden elämän ihmettelyyn. Myös synnytysaltaan pystyttäminen ja purkaminen vie tukihenkilöltä aikaa, joten kotisynnyttäjä voi harkita, tarvitseeko useamman tukihenkilön, jotta käytännön järjestelyt saadaan toimimaan ilman että tarvittava tuki synnyttäjältä puuttuu. Kotisynnyttäjän onkin hyvä harkita tarkkaan läsnäolijat synnytykseensä, ja pohtia näiden henkilöiden rooleja ja vaikutusta synnytystapahtumaan. Hän voi pyytää synnytykseen mukaan kätilön lisäksi esim. siskoaan, ystäväänsä, koulutettua doulaa, äitiään, anoppiaan, kätilöopiskelijaa tai vaikka naapuriaan riippuen tarpeistaan ja toiveistaan.
Jos perheessä on jo lapsia, on hyvä miettiä haluaako heidän olevan kotona synnytyksen aikana vai onko parempi, että he ovat muualla hoidossa ainakin osan synnytyksestä. Jotkut perheet kokevat parhaaksi vaihtoehdoksi sopia etukäteen lastenhoitajan, joka tulee kotiin ja tilanteen mukaan on lasten seurana kotona tai lähtee muualle. Lasten kanssa on hyvä käydä läpi synnytystä etukäteen ja kertoa mitä sen aikana tulee todennäköisesti tapahtumaan. Yhdessä voi katsoa synnytysvideoita ja kertoa miten äidin käytös synnytystilanteessa on poikkeavaa.
Synnytyksen jälkeen
Mielikuvamatka synnytyksen läpi auttaa miettimään, mitä valmisteluja kotona haluaa tehdä. Vastasyntyneelle riittää päästä ihokontaktiin äidin vaatteiden alle, eikä hän heti omia vaatteita tarvitse. Ensimmäisten päivien varalle on hyvä olla riittävästi ruokaa ja kaikille puhtaita vaatteita ja vaippoja, jotta perheelle jää aikaa rentoutumiseen ja toisiinsa tutustumiseen. Jälkivuotoa varten on hyvä varata reilun kokoisia siteitä.
Imetysliivit ja liivinsuojat ovat tarpeen kun maito alkaa nousta ja imetystyynyä voi hyödyntää jo raskausaikana kun hakee mukavaa nukkuma-asentoa. Kotikätilöiden imetysohjauksella pitäisi päästä hyvin alkuun, mutta voi olla käytännöllistä etsiä imetystukihenkilön yhteystiedot valmiiksi, jos ongelmia tulee vastaan. Kantoliinan voi ottaa esille ja harjoitella sidontoja etukäteen.
Istukalle on hyvä miettiä suunnitelma ennen synnytystä. Ympäri maailmaa istukan hävittämiseen kuuluu erilaisia tapoja, joista yksi yleisimmistä on maahan hautaaminen puun alle. Talvella istukan voi jättää pakkaseen odottamaan maan sulamista. Istukasta voi tehdä paperille printit ja jotkut naiset haluavat kuivattaa ja kapseloida istukkansa ravintolisäksi itselleen.
Kätilö tarkastaa lapsen heti syntymän jälkeen ottaen tavallisten mittojen lisäksi hapetusarvot ja tarkistaen refleksit. Yleensä suositellaan että vastasyntynyt käytettäisiin lääkärintarkastuksessa viikon sisällä syntymästä, mielellään noin 3-5 päivän päästä. Lääkärintarkastuksen mahdollisuudesta voi keskustella synnytyssairaalassa ja neuvolassa tai tarkastukseen voi suunnitella myös yksityiseen terveydenhuoltoon. Yleensä tarkistus tapahtuu lastenpoliklinikalla tai lapsivuodeosastolla. Kotisynnytyksessä vanhemmilla on vastuu vastasyntyneensä tarkkailussa ensipäivinä. Usein kätilö käy alkupäivien aikana päivittäin tarkistamassa vauvan ja äidin voinnin, mutta suurimman osan ajasta vanhemmat ovat keskenään vastasyntyneen kanssa.
TSH-näyte otetaan yleensä napaverestä. Sen tarkoitus on arvioida vauvan kilpirauhasarvot ja hoitaa nopeasti harvinaiset puutostilat. Koska Suomessa ei ole terveydenhuoltoon sisällytetty kotisynnytysjärjestelmää, joutuu TSH-näytteen eteen tekemään työtä. Lähetteen voi kirjoittaa terveydenhoitaja tai synnytysosaston kätilö. Yleensä TSH-näytteitä tutkivat vain synnytyssairaaloiden yhteydessä toimivat laboratoriot. Lähetteen avulla laboratoriosta voi hakea näyteputken joka toimitetaan takaisin laboratorioon mahdollisimman nopeasti synnytyksen jälkeen. Näytettä on säilytettävä jääkaapissa ja se olisi hyvä huomioida myös näytteen kuljetuksessa (esim. pieni kylmälaukku kesähelteillä). Mikäli äidin veriryhmä on Rh negatiivinen otetaan napaverinäyte myös lapsen veriryhmän määrittämiseksi.
Kätilö täyttää ilmoituksen syntyneestä lapsesta (Stakes), joka toimitetaan syntymärekisteriin. Syntymätodistus toimitetaan maistraattiin, jolloin lapsi saa sosiaaliturvatunnuksen.
Tarjoamani kotisynnytyspaketin hinta on 2000 euroa sisältäen 2-4 käyntiä ennen synnytystä, päivystämisen rv38-42, tarvittavan välineistön ja synnytysaltaan, kahden kätilön osallistumisen synnytykseen, sekä 2-4 käyntiä synnytyksen jälkeen. Ensisynnyttäjien paketti on 2500 euroa, johtuen intensiivisemmästä valmennuksesta ennen synnytystä ja sen jälkeen. Tarvittaessa joustan hinnoissani, jos perheen tulotaso on hyvin matala eli kysy rohkeasti hinnanalennusta, vaihtoehtoisia maksutapoja ja maksusuunnitelmaa!