GBS
= B-ryhmän streptokokki
= B-ryhmän beetahemolyyttinen streptokokki
= Streptococcus agalactiae
Noin 35% maailman väestöstä kantaa B-ryhmän streptokokkia suolistossaan ja se harvoin aiheuttaa terveille ihmisille ongelmia. Synnytyksen aikana GBS voi kuitenkin tarttua vastasyntyneeseen ja se on yksi merkittävin vastasyntyneiden infektioiden aiheuttaja. Tämän vuoksi sitä seulotaan raskaana olevilta ja ehkäistään synnytyksen aikana annettavilla antibiooteilla. GBS:n aiheuttamia infektioita esiintyy vastasyntyneillä harvoin, mutta infektio voi olla vakava ja aiheuttaa keuhkokuumetta, verenmyrkytystä tai aivokalvontulehdusta. Infektion aiheuttamat pysyvät vauriot voivat olla kuulon tai näön heikentymistä tai kehityshäiriöinä ja näitä esiintyy noin 10% tapauksista. Infektion sairastavista vastasyntyneistä menehtyy 4-7% ja erityisen suuri riski on ennenaikaisesti syntyneillä.
GBS testiä tarjotaan kaikilta odottajille paikkakunnasta riippuen joko raskausaikana neuvolassa rv 35-37 (viljelynäyte) tai synnytyksen yhteydessä (PCR-pikatesti). Tällä hetkellä HUS-alueella testi tehdään sairaalassa synnyttämään tullessa ja yleensä neuvola ei suostu sitä raskausaikana tekemään, vaikka sitä kannattaa kyllä pyytää. Terveydenhuollon ammattilainen ottaa näytteen pumpulipuikolla emättimestä ja peräaukon suulta. Raskaana oleva voi ottaa näytteen ohjeistettuna myös itse. Raskausaikana saatetaan GBS testata myös virtsasta, jos epäillään virtsatietulehdusta. Äitiysneuvolaoppaan (2013) suositus on tehdä GBS-testi kaikille raskaana oleville loppuraskaudessa. Britanniassa, Alankomaissa ja Ruotsissa ei tehdä yleistä B-streptokokkiseulontaa, vaan synnytyksen aikana antibiootteja suositellaan riskiryhmiin kuuluville. Tällä hetkellä Suomessa alle 10 vastasyntynyttä sairastaa varhaista (ensimmäisen elinviikon aikana alkanutta) GBS-infektiota ja kymmenen vuotta sitten lukema oli reilu 20. Nykyinen aktiivisempi antibioottien käyttö on vähentänyt siis noin 10 tapausta /vuosi.
Raskausaikana GBS voi aiheuttaa
Maailmalla on kaksi toimintamallia GBS-positiivisten kohdalla.
THL:n ohjeistuksessa suositellaan antibiootteja
Riskit numeroina:
Jos 1000 henkilöä synnyttää ilman antibiootteja, heistä noin 195 on GBS positiivisia ja 98 vastasyntynyttä saa GBS-kantajuuden ja 1-2 vauvaa saa vakavan infektion.
Lisäksi:
Sairaalassa annettava hoito on pääsääntöisesti penisilliinin laskimonsisäinen annostelu neljän tunnin välein syntymään saakka. Jotta suoja olisi riittävän tehokas, tulisi synnyttäjän saada antibiootti vähintään neljä tuntia ennen vauvan syntymää ja mieluiten kahdesti. Jos lapsivedet menevät ilman supistusten alkamista suositellaan useimmissa synnytyssairaaloissa synnytyksen nopeaa käynnistämistä GBS-positiivisille. Aikaraja tähän riippuu sairaalasta.
GBS-testistä, antibiooteista ja synnytyksen käynnistämisestä voi tietenkin kieltäytyä ihan potilaslain mukaan. Sairaalasta riippuen vastasyntyneeltä saatetaan tällöin ottaa tulehdusarvot verikokeella ja/tai häneltä seurataan tiiviimmin infektion oireita (hengitystiheyttä, sykettä ja lämpöä). Joissain paikoissa tämä voi olla myös este potilashotelliin pääsemisessä. Oman sairaalan käytännöt kannattaa tarkistaa etukäteen. Kotisynnytyksessä ei suonensisäistä antibioottihoitoa tehdä ja jos synnyttäjä sellaista tarvitsee on se syy siirtyä sairaalaan.
GBS-kantajuus ei vaikuta vesisynnytykseen, vaikkakin aiheesta on hyvin vähän tutkittua tietoa. Tutkimusten mukaan vesisynnytys ei lisää riskiä vauvan GBS-kantajuuteen tai infektioon vaan ehkä jopa pienentää sitä. Antibioottihoitoa voi saada myös ammeessa ollessa, kunhan kanyylin suojaa hanskalla, joka on ranteesta teipattu ja käden pyrkii pitämään ammeen ulkopuolella. Toki halutessaan kanyylin voi myös ottaa pois, jos haluaa uuden kanyylin jokaiselle antibioottikerralle.
Suurin osa vastasyntyneiden infektioista esiintyy ensimmäisen elinviikon aikana ja 90% ilmaantuu ensimmäisen vuorokauden aikana. Perheen on hyvä tiedostaa infektion merkkejä ja herkästi reagoida vastasyntyneen poikkeavaan käytökseen. Infektio voi edetä nopeasti ja on tärkeää, että hoito aloitetaan mahdollisimman ajoissa.
Vastasyntyneen GBS-taudin oireita ovat muun muassa
On hyvä huomioida, että antibiooteilla on aina sivuvaikutuksia. Yhä enemmän saadaan dataa siitä, miten antibioottien vaikutukset mikrobiomiin vaikuttavat pitkään fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Synnytyksen aikana käytetty antibiootti vaikuttaa raskaana olevan lisäksi myös sikiöön ja hänen terveyteensä. Epätasapainoin suoliston mikrobiomi voi altistaa allergioille, astmalle ja jopa tarkkaavaisuushäiriöille.
Oman mikrobiomin koostumukseen vaikuttaa perimä, ravinto, elintavat, stressi, lääkitykset ja yhteys luontoon. Esimerkiksi stressi vaikuttaa vaginan mikrobiomiin ja altistaa bakteerivaginoosille. Omaan GBS-statukseen voi siis tutkitusti vaikuttaa ennaltaehkäisevästi raskausaikana. Terveet elintavat ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen vahvistavat immuniteettia.
Maitohappobakteerien käytöstä GBS-kolonisaation ehkäisyyn on tehty yksittäisiä tutkimuksia. Yhdessä tutkimuksessa kahta eri maitohappobakteerikantaa raskausviikoilla 35-37 käyttäneistä 43% muutti tuloksensa GBS positiivisesta negatiiviseksi. Tutkittavat ottivat iltaisin kapselit, joissa oli Lactobacillus rhamnosus GR-1 ja Lactobacillus reuteri kantoja yhteensä 2 miljardia molempia. Näitä kantoja löytyy esimerkiksi tästä valmisteesta.
Toisessa tutkimuksessa GBS-positiiviset odottajat käyttivät raskausviikkojen 26-38 aikana valmistetta, jossa oli Lactobacillus Salivarius kantaa (90 miljardia). Tämän intervention aikana 68% kantajista sai lopulta negatiivisen tuloksen. Kyseistä kantaa löytyy tästä valmisteesta.
Näitä kaikkia kantoja, sekä erityisesti emättimen bakteerikantaa tasapainottavaa L. crispatus kantaa, löytyy tästä valmisteesta ja sitä suosittelen hinta-laatusuhteeltaan eniten (iherbista tilatessa voit saada alennusta koodillani PUK500).
Täältä löytyy laajempi tieteellinen katsaus aiheeseen.
= B-ryhmän streptokokki
= B-ryhmän beetahemolyyttinen streptokokki
= Streptococcus agalactiae
Noin 35% maailman väestöstä kantaa B-ryhmän streptokokkia suolistossaan ja se harvoin aiheuttaa terveille ihmisille ongelmia. Synnytyksen aikana GBS voi kuitenkin tarttua vastasyntyneeseen ja se on yksi merkittävin vastasyntyneiden infektioiden aiheuttaja. Tämän vuoksi sitä seulotaan raskaana olevilta ja ehkäistään synnytyksen aikana annettavilla antibiooteilla. GBS:n aiheuttamia infektioita esiintyy vastasyntyneillä harvoin, mutta infektio voi olla vakava ja aiheuttaa keuhkokuumetta, verenmyrkytystä tai aivokalvontulehdusta. Infektion aiheuttamat pysyvät vauriot voivat olla kuulon tai näön heikentymistä tai kehityshäiriöinä ja näitä esiintyy noin 10% tapauksista. Infektion sairastavista vastasyntyneistä menehtyy 4-7% ja erityisen suuri riski on ennenaikaisesti syntyneillä.
GBS testiä tarjotaan kaikilta odottajille paikkakunnasta riippuen joko raskausaikana neuvolassa rv 35-37 (viljelynäyte) tai synnytyksen yhteydessä (PCR-pikatesti). Tällä hetkellä HUS-alueella testi tehdään sairaalassa synnyttämään tullessa ja yleensä neuvola ei suostu sitä raskausaikana tekemään, vaikka sitä kannattaa kyllä pyytää. Terveydenhuollon ammattilainen ottaa näytteen pumpulipuikolla emättimestä ja peräaukon suulta. Raskaana oleva voi ottaa näytteen ohjeistettuna myös itse. Raskausaikana saatetaan GBS testata myös virtsasta, jos epäillään virtsatietulehdusta. Äitiysneuvolaoppaan (2013) suositus on tehdä GBS-testi kaikille raskaana oleville loppuraskaudessa. Britanniassa, Alankomaissa ja Ruotsissa ei tehdä yleistä B-streptokokkiseulontaa, vaan synnytyksen aikana antibiootteja suositellaan riskiryhmiin kuuluville. Tällä hetkellä Suomessa alle 10 vastasyntynyttä sairastaa varhaista (ensimmäisen elinviikon aikana alkanutta) GBS-infektiota ja kymmenen vuotta sitten lukema oli reilu 20. Nykyinen aktiivisempi antibioottien käyttö on vähentänyt siis noin 10 tapausta /vuosi.
Raskausaikana GBS voi aiheuttaa
- virtsatietulehduksen
- kohtutulehduksen
- ennenaikaisen synnytyksen
Maailmalla on kaksi toimintamallia GBS-positiivisten kohdalla.
- automaattinen antibiottitippa synnytyksen käynnistyttyä - tämä toimintamalli pienentää vastasyntyneen GBS-infektion riskiä 65-86%
- antibiottitippa, jos muita riskitekijöitä ilmenee synnytyksessä (synnyttäjälle nousee kuumetta tai lapsivedenmenosta kuluu yli 18h ennen vauvan syntymää) - tämä toimintamalli pienentää vastasyntyneen GBS-infektion riskiä 51-75%
THL:n ohjeistuksessa suositellaan antibiootteja
- aiemmalla vastasyntyneellä on todettu GBS-tauti
- raskausaikana on ollut GBS:n aiheuttama virtsatietulehdus
- GBS-kantajille, jos vastasyntyneellä on lisääntynyt riski saada GBS-tauti. Riskiä lisääviä tilanteita ovat synnytyksen aikainen kuume, ennenaikainen synnytys ja varhainen lapsivedenmeno.
Riskit numeroina:
- positiivisia testeissä on 12-20% raskaana olevista
- jos GBS-positiivista ei hoideta antibiooteilla synnytyksen aikana, on vastasyntyneellä 50 % riski saada GBS-kantajuus
- GBS-bakteeria kantavista vastasyntyneistä 1-2% sairastuu sen aiheuttamaan infektioon
Jos 1000 henkilöä synnyttää ilman antibiootteja, heistä noin 195 on GBS positiivisia ja 98 vastasyntynyttä saa GBS-kantajuuden ja 1-2 vauvaa saa vakavan infektion.
Lisäksi:
- noin 60% infektioista liittyy tunnettuihin riskitekijöihin (ennenaikainen synnytys, pieni syntymäpaino, lapsivedenmenosta >18h, kuume >38C synnytyksen aikana, sikiökalvojen tulehdus, raskaudenaikainen GBS-virtsatietulehdus)
- noin 25% infektioista esiintyy ennenaikaisessa synnytyksessä rv <37
- GBS-infektion saaneista vastasyntyneistä 52-82% syntyy heille, joiden GBS-testi oli negatiivinen eli on hyvä muistaa, että testitulos ei ole myöskään täysin varma ja vastasyntynyt voi saada GBS-kolonisaation myös muualta kuin vaginasta
- PCR -pikatestin herkkyys on 88-99%
- loppuraskauden aikana otetun viljelytestin herkkyys on noin 90% eli 10% tuloksista on syntymähetkellä vääriä
Sairaalassa annettava hoito on pääsääntöisesti penisilliinin laskimonsisäinen annostelu neljän tunnin välein syntymään saakka. Jotta suoja olisi riittävän tehokas, tulisi synnyttäjän saada antibiootti vähintään neljä tuntia ennen vauvan syntymää ja mieluiten kahdesti. Jos lapsivedet menevät ilman supistusten alkamista suositellaan useimmissa synnytyssairaaloissa synnytyksen nopeaa käynnistämistä GBS-positiivisille. Aikaraja tähän riippuu sairaalasta.
GBS-testistä, antibiooteista ja synnytyksen käynnistämisestä voi tietenkin kieltäytyä ihan potilaslain mukaan. Sairaalasta riippuen vastasyntyneeltä saatetaan tällöin ottaa tulehdusarvot verikokeella ja/tai häneltä seurataan tiiviimmin infektion oireita (hengitystiheyttä, sykettä ja lämpöä). Joissain paikoissa tämä voi olla myös este potilashotelliin pääsemisessä. Oman sairaalan käytännöt kannattaa tarkistaa etukäteen. Kotisynnytyksessä ei suonensisäistä antibioottihoitoa tehdä ja jos synnyttäjä sellaista tarvitsee on se syy siirtyä sairaalaan.
GBS-kantajuus ei vaikuta vesisynnytykseen, vaikkakin aiheesta on hyvin vähän tutkittua tietoa. Tutkimusten mukaan vesisynnytys ei lisää riskiä vauvan GBS-kantajuuteen tai infektioon vaan ehkä jopa pienentää sitä. Antibioottihoitoa voi saada myös ammeessa ollessa, kunhan kanyylin suojaa hanskalla, joka on ranteesta teipattu ja käden pyrkii pitämään ammeen ulkopuolella. Toki halutessaan kanyylin voi myös ottaa pois, jos haluaa uuden kanyylin jokaiselle antibioottikerralle.
Suurin osa vastasyntyneiden infektioista esiintyy ensimmäisen elinviikon aikana ja 90% ilmaantuu ensimmäisen vuorokauden aikana. Perheen on hyvä tiedostaa infektion merkkejä ja herkästi reagoida vastasyntyneen poikkeavaan käytökseen. Infektio voi edetä nopeasti ja on tärkeää, että hoito aloitetaan mahdollisimman ajoissa.
Vastasyntyneen GBS-taudin oireita ovat muun muassa
- käsittelyarkuus, ärtyneisyys
- kellastuminen
- huono syöminen
- lämmön nousu tai alilämpö
- uneliaisuus, olemukseltaan veltto
- hengitysvaikeudet tai tavallista nopeampi hengitystiheys
- kimeä itku
- aukileen turvotus
- oksentelu, ripuli
On hyvä huomioida, että antibiooteilla on aina sivuvaikutuksia. Yhä enemmän saadaan dataa siitä, miten antibioottien vaikutukset mikrobiomiin vaikuttavat pitkään fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Synnytyksen aikana käytetty antibiootti vaikuttaa raskaana olevan lisäksi myös sikiöön ja hänen terveyteensä. Epätasapainoin suoliston mikrobiomi voi altistaa allergioille, astmalle ja jopa tarkkaavaisuushäiriöille.
Oman mikrobiomin koostumukseen vaikuttaa perimä, ravinto, elintavat, stressi, lääkitykset ja yhteys luontoon. Esimerkiksi stressi vaikuttaa vaginan mikrobiomiin ja altistaa bakteerivaginoosille. Omaan GBS-statukseen voi siis tutkitusti vaikuttaa ennaltaehkäisevästi raskausaikana. Terveet elintavat ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen vahvistavat immuniteettia.
Maitohappobakteerien käytöstä GBS-kolonisaation ehkäisyyn on tehty yksittäisiä tutkimuksia. Yhdessä tutkimuksessa kahta eri maitohappobakteerikantaa raskausviikoilla 35-37 käyttäneistä 43% muutti tuloksensa GBS positiivisesta negatiiviseksi. Tutkittavat ottivat iltaisin kapselit, joissa oli Lactobacillus rhamnosus GR-1 ja Lactobacillus reuteri kantoja yhteensä 2 miljardia molempia. Näitä kantoja löytyy esimerkiksi tästä valmisteesta.
Toisessa tutkimuksessa GBS-positiiviset odottajat käyttivät raskausviikkojen 26-38 aikana valmistetta, jossa oli Lactobacillus Salivarius kantaa (90 miljardia). Tämän intervention aikana 68% kantajista sai lopulta negatiivisen tuloksen. Kyseistä kantaa löytyy tästä valmisteesta.
Näitä kaikkia kantoja, sekä erityisesti emättimen bakteerikantaa tasapainottavaa L. crispatus kantaa, löytyy tästä valmisteesta ja sitä suosittelen hinta-laatusuhteeltaan eniten (iherbista tilatessa voit saada alennusta koodillani PUK500).
Täältä löytyy laajempi tieteellinen katsaus aiheeseen.
