Vastasyntyneille annetaan Suomessa rutiinisti syntymän jälkeen K-vitamiinia injektiona lihakseen. Monet ihmettelevät mistä on kyse ja onko pistos todella tarpeellinen. Alla oleva artikkeli vastaa kaikkiin yleisimpiin kysymyksiin ja pohjautuu tieteellisiin tutkimuksiin, joita aiheesta on tehty.
Mitä on K-vitamiini?
K-vitamiini on yksi rasvaliukoisista vitamiineista ja sen nimi tulee sanasta koagulation eli hyytyminen, sillä sen merkitys veren hyytymiseen huomattiin ensimmäisenä. K-vitamiini on välttämätön osa tiettyjen hyytymistekijöiden muodostumisessa ja sen puute aiheuttaa häiriöitä veren hyytymisessä. Sen vaikutukset ulottuvat kuitenkin pidemmälle kehon eri osiin sillä K-vitamiinin on huomattu vaikuttavan mm. kalsiumin imeytymiseen luustoon, immuniteetin vahvistamiseen sekä sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyyn. K-vitamiini varastoituu kehoon vähäisissä määrissä, joten sen saanti tulisi olla jatkuvaa.
K-vitamiinia löytyy muodoissa K1 (phylloquinone), K2 (menaquinones) ja K3 (menadione), jotka kaikki vaikuttavat veren hyytymiseen, mutta niiden imeytymisessä ja jakautumisessa eri kudoksiin on eroja. Noin 75-90% ravinnon K-vitamiinista on K1-vitamiinia ja sitä saadaan tietyistä ruokaöljyistä ja vihreistä kasviksista ja hedelmistä. K1-vitamiinin puoliintumisaika on lyhyt ja elimistö muuttaa sen K2-muotoon (tarkemmin MK4). K2-muotoa löytyy eläinperäisestä ja fermentoidusta ruuasta (juustot, natto, hapankaali) sekä suoliston tuottamana.
K-vitamiinia sisältäviä ruokia per 100g Finelin taulukosta:
Mangoldi 830.00 µg
Lehtikaali 618.00 µg
Basilika 414.80 µg
Vuonankaali 377.00 µg
Korianteri 310.00 µg
Tilli 280.00 µg
Nokkonen 270.00 µg
Pinaatti 270.00 µg
Punasalaatti, punasikuri 255.20 µg
Vihanneskrassi 250.00 µg
Ruusukaali 220.00 µg
Ruohosipuli 212.70 µg
Rypsiöljy 150.00 µg
Itu, keskiarvo, sinimailanen, mungopapu 147.00 µg
Soijaöljy 145.00 µg
Roomansalaatti, sidesalaatti 129.00 µg
Jääsalaatti 115.00 µg
Lehtisalaatti, ruukkusalaatti, lollo rosso115.00 µg
Parsakaali 110.00 µg
Huomaa, että osaa näistä on helpompi syödä 100g kuin toisia, esim mausteyrttejä. Finelin taulukosta puuttuu runsaasti K-vitamiinia sisältävät persilja ja oliiviöljy. Koska K-vitamiini on rasvaliukoinen, kannattaa sitä sisältäviä ruokia syödä rasvojen kanssa.
Kattava artikkeli K-vitamiinista löytyy Duodecim-lehden artikkelista, sekä englannin kielellä Linus Pauling Insituutin sivuilta.
Mitä merkitystä K-vitamiinilla on vastasyntyneille?
Napaverta tutkimalla on voitu osoittaa, että suurella osalla vastasyntyneistä on elimistössään matala K-vitamiinipitoisuus ja tätä kautta myös vähemmän K-vitamiinista riippuvaisia hyytymistekijöitä. Erään tutkimuksen mukaan 1,5 prosentilla kaikista vastasyntyneistä löydettiin K-vitamiiniin sidoksissa olevien hyytymistekijöiden vajetta. Vastasyntyneiden veren K-vitamiinipitoisuus on pieni sillä K-vitamiini siirtyy heikosti istukan läpi, heidän suolistonsa ei vielä tuota K-vitamiinia ja äidinmaidon K-vitamiinipitoisuus on pieni. Tämä altistaa verenvuodoille esim suolistossa tai aivoissa. Matalista K-vitamiinitasoista johtuvaa verenvuotoa kutsutaan vastasyntyneen verenvuototaudiksi (eng. Vitamin K Deficiency Bleeding / VKDB). Riski tähän on pieni, mutta sen seuraukset voivat olla vakavat sillä aivojen sisäinen verenvuoto voi aiheuttaa pysyvää vammautumista tai kuolemaa.
Miten yleinen vastasyntyneen verenvuototauti on?
Vastasyntyneen verenvuototautia esiintyy syntymähetkestä kuuden kuukauden ikään saakka. Puhutaankin ilmenemisajankohdan mukaan varhaisesta (0-24h iässä), klassisesta (1-7 pvä) ja myöhäisestä (8 pvä - 6kk) verenvuototaudista.
Varhainen verenvuototauti ilmenee heti syntymän jälkeen ensimmäisen vuorokauden aikana ja se on lähes poikkeuksetta sidoksissa äidin lääkityksiin tai sairauksiin. Jos synnyttäjällä on K-vitamiiniin vaikuttavia lääkityksiä, on vastasyntyneen riski verenvuototautiin noin 10 %, jos hän ei saa K-vitamiinilisää.
Klassinen verenvuototauti, jota esiintyy ensimmäisen elinviikon aikana on liitetty K-vitamiini-lisästä kieltäytymisen lisäksi liian vähäiseen maidonsaantiin ja imetykseen. Äidinmaidon K-vitamiinipitoisuus on noin 50 kertaa korviketta pienempi ja siksi täysimetetyt vauvat ovat suuremmassa riskissä verenvuototautiin. Esiintyvyys on 0,25-1,5 % vastasyntyneistä. Se on muodoltaan yleensä lievempi ja verenvuotoa esiintyy suolistossa, navasta tai nenästä. Aivojen sisäinen verenvuoto on mahdollinen, mutta harvinainen.
Erityisesti myöhäinen verenvuototauti liitetään vakaviin vammautumisiin ja kuolemiin, mutta se on hyvin harvinainen. Oireet esiintyvät keskimäärin 4-8 viikon iässä ja noin puolet verenvuodoista tapahtuu aivoissa. Kuolleisuus on noin 20% ja selviävistä noin 40 prosentille jää pysyviä neurologisia ongelmia.
Myöhäisen verenvuototaudin esiintyvyys on:
noin 5/ 100 000, jos vastasyntynyt ei saa mitään k-vitamiinivalmistetta syntymän jälkeen
noin 0,2/ 100 000, jos vastasynytynyt saa 1mg k-vitamiini-injektion
noin 0,5/ 100 000, jos vastasyntynyt saa K-vitamiinia suun kautta 2mg syntymän jälkeen JA uusinta-annokset 2mg viikon ja kuukauden iässä TAI 1mg viikottaiset annokset ensimmäiset kolme kuukautta
Suun kautta annettu K-vitamiini tekee riskistä siis 10 kertaa pienemmän, kuin jos K-vitamiinia ei anneta ollenkaan. Lihakseen pistettävä K-vitamiini pienentää riskiä vielä tätäkin enemmän. Käytännössä Suomessa kaikille vastasyntyneille annettava K-vitamiinilisä ehkäisee noin kahden vauvan vuosittaisen kuoleman myöhäiseen verenvuototautiin ja noin kolmen vauvan pysyvän vammautumisen.
Verenvuototautia hoidetaan lihakseen pistettävällä K-vitamiinilla, joka vähentää välittömästi verenvuotoa. Jos verenvuotoa on tapahtunut aivoissa, voi vauva joutua leikkaukseen.
Millaisia oireita verenvuototaudilla on?
Erityisesti, jos perhe kieltäytyy antamasta vastasyntyneelle K-vitamiinia olisi hyvä seurata mahdollisia oireita, jotka voivat liittyä verenvuototautiin. Näiden ilmetessä on heti oltava yhteydessä terveydenhuoltoon. Myöhäinen verenvuototauti on kuitenkin haastava tunnistaa, sillä se tapahtuu useimmin aivoissa ja ensimmäisten merkkien tullessa on aivoissa jo tapahtunut verenvuotoa ja riskit pysyviin vauroihin ovat olemassa.
Mahdolliset oireet:
Mitkä vauvat ovat erityisessä riskissä verenvuototaudille?
Raskaana olevan K-vitamiininpuutos vaikuttaa sikiön K-vitamiinin saantiin. Tähän voi vaikuttaa aliravitsemus tai suoliston imeytymishäiriöt kuten antibiottihoito, keliakia tai suolistosairaudet kuten Crohn. Tämän lisäksi syynä voi olla sapen eritykseen liittyvät ongelmat, sillä ne vaikuttavat rasvapitoisten vitamiinien imetymiseen.
Myös vauvan maksan ja sapen toiminnanhäiriöt (esiintyvyys 1/20 000) ja pitkittynyt keltaisuus voivat olla merkki kohonneesta riskistä ja tällöin suositellaan, ettei k-vitamiinia anneta suun kautta vaan injektiona. Myös vauvan suoliston imeytymishäiriöt voivat altistaa hänet verenvuototaudille, erityisesti jos hän ei ole saanut K-vitamiinia injektiona vaan suun kautta tai ei ollenkaan.
Jos äidillä on raskausaikana tai imetyksen aikana käytössä tiettyjä lääkkeitä, jotka voivat aiheuttavat K-vitamiinin puutosta, voi se vaikuttaa myös vauvan K-vitamiinitasoihin. Näihin lääkkeisiin kuuluvat esimerkiksi tietyt antibiootit (kefalosporiinit, rifampisiini, isoniatsidi), kolesterolilääke (kolestyramiini), verenohennuslääke (varfariini), aspiriini, epilepsialääkkeet (karbamatsepiini) ja jotkin sulfalääkkeet. Tällöin äidille saatetaan suositella jo raskausajan viimeisille viikoille päivittäistä K-vitamiinilisää ja vastasyntyneelle syntymän jälkeen välitöntä K-vitamiini injektiota. Riski on erityisen kohonnut, jos lapsi syntyy ennenaikaisena (<rv37).
Suurin riskitekijä vastasyntyneen myöhäiselle verenvuototaudille on syntymän jälkeisestä K-vitamiinilisästä kieltäytyminen. Myös täysimetyksellä on selkeä riskiä nostava vaikutus, sillä korvikkeessa on reilusti korkeampi K-vitamiinipitoisuus. Maailmalla on tapauksia, jossa kotona syntynyt vauva, joka ei ole saanut K-vitamiinilisää, on menehtynyt vastasyntyneen verenvuototautiin eli lempeä synnytys yksin ei suojaa vauvaa sisäisiltä verenvuodoilta. Imukuppisynnytys kyllä lisää riskiä.
K-vitamiiniriippuvaiset hyytymistekijät ovat tutkitusti matalia ensipäivinä niillä täysimetetyillä vauvoilla, jotka saavat keskimääräistä vähemmän maitoa. Tulokset ovat parempia niillä vauvoilla, jotka saavat yli 100ml/vrk kolmantena ja neljäntenä päivänä.
Miten vastasyntyneelle voi antaa K-vitamiinia?
Vastasyntyneille on alettu antamaan K-vitamiinia jo 50-luvulta saakka ja yleinen suositus ja käytäntö Suomessa ja ympäri maailmaa on antaa vastasyntyneelle heti syntymän jälkeen 1mg annos K-vitamiinia lihakseen pistettynä. Tällöin K-vitamiinia vapautuu lihaksesta ensimmäisten viikkojen aikana vauvan elimistön käyttöön. Pistos antaa suojan heti ja riittää, että se annetaan ensimmäisten tuntien aikana (alle kuuden tunnin sisään).
K-vitamiinia voi myös antaa suun kautta, jolloin suositus on antaa kolme kertaa 2mg annos. Ensimmäinen annos on heti syntymän jälkeen ja annos uusitaan viikon ja kuukauden iässä. Vaihtoehtoisesti suun kautta voidaan antaa syntymän jälkeen 2mg annos ja tämän jälkeen ensimmäisten 12 viikon ajan 1mg annos kerran viikossa. Hollannissa on myös käytössä annostelu, missä syntymän jälkeen annetaan 1mg annos suun kautta ja annostelua jatketaan 8 päivän iästä kolmen kuukauden ikään saakka 150µg päivässä. Tämä viimeisin vaihtoehto on tutkimuksissa todettu vähemmän suojaavaksi kuin kaksi edellistä, erityisesti jos vastasyntyneellä on sapen erityksen häiriö.
Vaihtoehtoiset tavat antaa suun kautta:
Suun kautta annettaessa K-vitamiini kannattaa antaa aina imetyksen yhteydessä tai sen jälkeen (tai sekoitetaan pieneen määrään maitoa/korviketta). Tärkeää olisi muistaa kaikki annokset ja huolehtia, että vauva ei puklaa niitä ulos, sillä tällöin suoja ei ole riittävä.
Niin koti- kuin sairaalasynnytyksessä perhe voi päättää antavatko K-vitamiinin suun kautta tai injektiona. Siitä voi myös kieltäytyä kokonaan. Antoajankohdan on hyvä olla ensituntien aikana, mutta vain erityiseen riskiryhmään kuuluvat (äidin lääkitykseen liittyen) tarvitsevat K-vitamiinilisän välittömästi syntymän jälkeen. Joissain sairaaloissa perheiden tulee käydä ottamassa suun kautta annettavan k-vitamiinin uusinta-annokset viikon ja kuukauden iässä poliklinikalla. Kotisynnytyksissä lisäannokset ovat kotikätilön vastuulla.
(1000 µg = 1mg)
Mitä K-vitamiinivalmisteita on ja mitä ne sisältävät?
Konakion Novum on yleisin Suomessa ja muualla maailmassa käytetty K-vitamiinivalmiste. Suomessa sen ostamiseen tarvitaan resepti. Sairaalasynnytyksissä se on ainoa vaihtoehto, jos synnytykseen ei tuo itse mukanaan jotain toista valmistetta. Sitä voidaan tarvittaessa antaa myös suun kautta. Konakionin sisällössä on synteettisen K1-vitamiinin (fytomenadioni) lisäksi glykokoolihappo, natriumhydroksidi, lesitiini, kloorivetyhappo ja vesi. Fimean tuoteseloste.
Ka-Vit Tropfen on Saksassa käytössä oleva vastasyntyneille suun kautta annettava K-vitamiinilääke. Sen sisältö on synteettisen K1-vitamiinin (fytomenadioni) lisäksi natriumedetaatti, polysorbaatti 80, sorbiinihappo ja vesi. Englanninkielinen tuoteseloste täällä. Tämä on reseptivapaa valmiste Saksassa ja Suomessa sitä ei lueta lääkevalmisteeksi eli tilaaminen omaan käyttöön on laillista ja mahdollista.
Jos haluat tilata Ka-vit Tropfen valmisteen itsellesi, onnistuu se saksalaisista nettiapteekeista, kuten:
Arzneiprivat
Unserekleineapotheke
Homoempatia
Lisäravinteista suurin osa ei sisällä riittävän vahvaa K-vitamiinia, jotta vastasyntyneelle voitaisiin antaa 2mg (=2000µg) annos suun kautta. Vaihtoehtoina on Thornen K2-tipat, DrGreenMom Natal K tai Biotics Bio-K-Mulsion. Lisäravinteiden laatua ja vahvuutta ei seurata yhtä tarkkaan kuten lääkkeiden ja niitä ei ole tutkittu vastasyntyneiden käyttöön. Huomioi myös, että vastasyntyneille annettava K-vitamiini on eurooppalaisissa valmisteissa aina K1 muodossa kuten myös Bioticsin ja DrGreenMom valmisteissa. Japanissa annetaan K-vitamiinia vastasyntyneille myös MK-4-muodossa kuten Thornen valmisteessa, mutta sen tehosta on vähemmän tehty tutkimusta.
Mitä haittaa K-vitamiinilisästä on?
Konakionin tuoteselosteen mukaan haittavaikutuksena voi olla punoitus ja arkuus pistoskohdassa. Hyvin harvinainen haittavaikutus (1/10 000) on anafylaktinen reaktio eli äkillinen vakava yliherkkyysreaktio. Pistos tuottaa myös vastasyntyneelle kipua, johon yleisin reaktio on itku.
Monet perheet epäilevät vauvan keltaisuuden liittyvän annettuun k-vitamiinilisään. Tämä yhteys on osoitettu tutkimuksissa, joissa annos on ollut 25mg eli 25-kertainen tällä hetkellä annettavaan annokseen verrattuna. Nykyinen annosprotokolla ei lisää keltaisuuden riskiä. Tärkein tekijä keltaisuuden minimoimiseen on tehokas imetys, jolloin bilirubiini pääsee poistumaan vauvan ulosteen mukana.
Suun kautta annettavan K-vitamiinin vaikutusta vastasyntyneen suolistoon ei ole tietoa. Ka-vit Tropfenin sisältämä säilöntäaine Polysorbaatti 80 vaikuttaa pitkään käytettynä ja isoilla annoksilla negatiivisesti suoliston mikrobiomiin ja limakalvon läpäisevyyteen, mutta vastasyntyneelle annettavassa annoksessa (2 tippaa) määrä on äärimmäisen pieni. Aihetta ei kuitenkaan ole tutkittu eli mitään varmaa ei voida sanoa.
Riittääkö, jos K-vitamiinia ottaa raskausaikana tai imettäessä?
Raskausaikana otettavan K-vitamiinilisän vaikutuksista on tehty muutamia tutkimuksia. Näissä raskaana olevat ovat syöneet päivittäin 1-20mg K-vitamiinia 1-6 viikkoa ennen synnytystä. Tulokset ovat ristiriitaisia ja aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta. Joitain tutkimuksia on tehty K-vitamiinilisän vaikutuksesta kun kyseessä on ennenaikainen synnytys ja näissä nähdään ennen synnytystä annettavan K-vitamiinin vähentävän riskiä vastasyntyneen verenvuototautiin sekä lisäävän K-vitamiinijohdannaisten hyytymistekijöiden määrää napaveressä. K-vitaminiilisä ennen synnytystä siis todennäköisesti jossain määrin nostaa sikiön K-vitamiinipitoisuuksia. Kuitenkaan mitään selkeää protokollaa tai sen hyötyä ei voida näiden tutkimusten perusteella sanoa.
Äidinmaidossa on K1-vitamiinia noin 1,3 µg per litra ja kolostrumissa noin 2 µg per litra. Keskimäärin kuuden viikon ikäinen vauva saa äidinmaidosta K-vitamiinia 0,55 µg per vuorokausi, kun korvikeruokittu saa 45,4 µg per vuorokausi.
Imettävän äidin ottama K-vitamiinilisää nostaa äidinmaidon K-vitamiinipitoisuutta. Päivittäinen 2,5mg lisä nostaa äidinmaidon K-vitamiinin keskimäärin pitoisuuteen 25 µg per litra. Päivittäinen 5mg K-vitamiinilisä nostaa maidon K-vitamiinin noin pitoisuuteen 50 µg per litra, mikä vastaa lähes korvikkeen pitoisuuksia. Jos ajatuksissa on korvata K-vitamiinilisä täysin äidinmaidolla, pitäisi maidon kautta saada päivittäin 150 µg K-vitamiinia. Tämä on käytännössä mahdotonta, sillä alle kuukauden ikäinen vauva syö maitoa noin 500 ml vuorokaudessa eli äidinmaidon pitoisuus pitäisi tällöin olla 300 µg per litra. Missään tutkimuksissa ei olla löydetty näin vahvoja pitoisuuksia.
Ongelmana on myös taata vastasyntyneelle ensipäivinä riittävästi K-vitamiinia maidon kautta, sillä maitomäärät ovat niin pieniä. Syntymän yhteydessä annettava 1-2mg K-vitamiinilisä on siis mahdoton korvata pelkällä äidinmaidolla.
Toisaalta eräässä tutkimuksessa todettiin korvikeruokituilla vauvoilla olevan ulosteessa runsaasti metabolisoimatonta K-vitamiinia, mikä saattaa viitata siihen, että korvikkeen K-vitamiinimäärä ylittää suoliston kyvyn imeä sitä. Tällöin äidin ottama 5mg K-vitamiinia päivässä nostaisi äidinmaidon K-vitamiinipitoisuuden samalle tasolle korvikkeen kanssa ja voisi mahdollisesti riittää kattamaan vastasyntyneen K-vitamiinitarpeen ensimmäisen viikon jälkeen. Tarvitaan lisää tutkimuksia, mikä päivittäinen suun kautta annettava määrä K-vitamiinia antaisi riittävän suojan terveille vastasyntyneille, joilla ei ole riskitekijöitä, kuten ongelmia maksan tai sapen toiminnassa. Kun mukana on riskitekijöitä, ei äidinmaidon suoja todennäköisesti riitä. Ongelmana on kuitenkin se, että riskissä olevia vauvoja ei välttämättä tunnisteta, sillä ongelmat maksan ja sapen osalta eivät välttämättä oirehdi selkeästi.
HUOM! Jos raskausaikaan on määrätty veren hyytymiseen vaikuttavaa lääkitystä (aspiriini, hepariini), ei K-vitamiinilisää tulisi syödä ennen keskustelua hoitavan lääkärin kanssa. Muille K-vitamiinilisä on turvallista käyttää.
Thornen valmisteessa yhdessä kapselissa on 6mg K-vitamiinia ja Natures Life valmisteessa 5mg K2-vitamiinia. Vaihtoehtona on myös NaturesPlus, Source Naturals tai Life Extension K-vitamiinivalmisteet, joissa K-vitamiinia on 2mg. Harva muu lisäravinne yltää näin vahvoihin määriin, sillä ne ovat yleensä 100µg (=0,1mg) luokkaa. Vaihtoehtona on myös tilata Thornen vahvat K-vitamiinitipat ja käyttää samaa valmistetta itselle ja vauvalle. (Linkeissä mukana ensimmäisen tilauksen alennuskoodi PUK500 ja jokainen tilaus tuo myös minulle pienen korvauksen)
Onko K-vitamiinilisä luonnollinen?
Sekä Konakion ja Ka-vit Tropfen valmisteet sisältävät lisäaineita eli ne eivät ole luonnollisia. Kyseessä EI ole kuitenkaan rokote. Vastasyntyneelle annettava 1mg injektio nostaa hänen veressään olevan K-vitamiinipitoisuuden 12 tunnin jälkeen 9000 kertaa korkeammaksi kuin mitä se on normaalin aikuisen veressä. Suun kautta annettu 1mg annos nostaa 4 tunnin jälkeen vastasyntyneen veren K-vitamiinipitoisuuden 300 kertaa korkeammaksi kuin aikuisen.
Jotkut epäviralliset lähteet puhuvat siitä, että K-vitamiini tekisi verestä "paksumpaa" ja hankaloittaisi täten kantasolujen liikettä vauvan kehossa. Tämä ei perustu mihinkään tutkittuun faktaan, sillä veren "paksuus" riippuu isompien puna- ja valkosolujen määrästä, ei pienten hyytymistekijäproteiinien määrästä. Keholla on myös tietty raja miten paljon hyytymistekijöitä muodostetaan eli niitä ei tuoteta enempää kuin tarvittava määrä. Osa K-vitamiinijohdannaisista hyytymistekijöistä lisää veren hyytymistä ja osa todellisuudessa vähentää sitä. Keho pyrkiikin pitämään jatkuvaa tasapainoa veren hyytymisen suhteen, joten edes äärimmäisen suuret K-vitamiinilistä eivät aiheuta veren liiallista hyytymistä ja verisuonitukoksia. Ylimääräinen veren K-vitamiini siirtyy rasvakudokseen ja maksaan säilöön. K1 ja K2 -vitamiinit eivät myöskään aiheuta maksavaurioita edes suurissa määrissä, mutta synteettinen K3-muoto voi sitä tehdä, joten sitä ei tulisi käyttää.
Luonnollisuuden perustelu ei ole kuitenkaan validi, sillä harva meistä elää samalla ruokavaliolla tai suolistomikrobiomilla kuin ihmiset 1000 vuotta sitten. Todennäköisesti suurin osa raskaana olevista ja imettävistä äideistä on K-vitamiinin suhteen puutostilassa, sillä vihreiden vihannesten nauttiminen on vähäistä ja suoliston tila on monilla heikko. Näin ollen myös sikiö ja vastasyntynyt ovat K-vitamiinipuutteessa. Imeväiskuolleisuus on ollut myös aikaisemmin suurempi ja vauvojen menehtyminen on ollut osa elämän sykliä ja enemmän menetyksiä on ollut infektioihin liittyen kuin verenvuototautiin.
Entä jos päädyn jättämään K-vitamiinipistoksen välistä?
Vanhemmilla on oikeus kieltäytyä K-vitamiinipistoksesta. Aina on vaihtoehtona ottaa se myös suun kautta, oli synnytyspaikka mikä tahansa. Jos määrät tuntuvat suurilta, voi harkita myös pienemmän annoksen antamista, vaikkakin sen tehosta ei ole tutkimusta. Voit myös päättää antaa ensimmäisen annoksen, mutta jättää seuraavat annokset antamatta. Hoitohenkilökunnan tehtävä on tarjota tietoa asiaan liittyen, mutta painostaminen, syyllistäminen tai uhkailu ei kuulu asiaan. Henkilökunnan tulisi myös aina varmistaa, että vanhemmat antavat luvan pistoksen laittamiseen, sitä ei tulisi antaa ilman vanhempien suostumusta.
Jos vastasyntyneelle ei halua antaa mitään K-vitamiinilisää, suosittelen syömään loppuraskaudesta (rv34+) 4-6mg K-vitamiinilisää päivässä. Tätä olisi hyvä jatkaa siihen saakka kunnes vauva täyttää 3kk, jos hän on täysimetyksellä. Tämä ei suojaa vauvaa yhtä hyvin kuin vauvalle suoraan annettu K-vitamiinilisä, mutta lisää kyllä K-vitamiinijohdannaisten hyytymistekijöiden määrää. Voit myös harkita maidon pumppaamista loppuraskaudessa (rv37+) ja arvokkaiden kolostrumtippojen pakastamista. Näitä pakastettuja maitoja voi antaa vauvalle ensipäivinä lisänä kunnes oma maidontuotanto käynnistyy runsaammin. Jos synnytät sairaalassa, tarkista etukäteen, että heillä on pakkanen minne maitoa voi tuoda kun tulet synnyttämään.
Terveydenhuoltoon kannattaa olla herkästi yhteydessä, jos vauvassa on mitään verenvuototaudin mahdollisia merkkejä. Seuraa myös mahdollisia sappiongelmia vauvalta tarkkailemalla ulosteen väriä, joka ongelmatilanteissa on selkeästi vaaleankeltaista verrattuna normaaliin kirkkaankeltaiseen.
Laajempi englanninkielinen teksti aiheesta Evidence Based Birth sivustolla.
Lähteitä voi pyytää erikseen ja lisään niitä vielä tänne myöhemmin. Olen myös avoin palautteelle ja kysymyksille artikkeliin liittyen.
Mitä on K-vitamiini?
K-vitamiini on yksi rasvaliukoisista vitamiineista ja sen nimi tulee sanasta koagulation eli hyytyminen, sillä sen merkitys veren hyytymiseen huomattiin ensimmäisenä. K-vitamiini on välttämätön osa tiettyjen hyytymistekijöiden muodostumisessa ja sen puute aiheuttaa häiriöitä veren hyytymisessä. Sen vaikutukset ulottuvat kuitenkin pidemmälle kehon eri osiin sillä K-vitamiinin on huomattu vaikuttavan mm. kalsiumin imeytymiseen luustoon, immuniteetin vahvistamiseen sekä sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyyn. K-vitamiini varastoituu kehoon vähäisissä määrissä, joten sen saanti tulisi olla jatkuvaa.
K-vitamiinia löytyy muodoissa K1 (phylloquinone), K2 (menaquinones) ja K3 (menadione), jotka kaikki vaikuttavat veren hyytymiseen, mutta niiden imeytymisessä ja jakautumisessa eri kudoksiin on eroja. Noin 75-90% ravinnon K-vitamiinista on K1-vitamiinia ja sitä saadaan tietyistä ruokaöljyistä ja vihreistä kasviksista ja hedelmistä. K1-vitamiinin puoliintumisaika on lyhyt ja elimistö muuttaa sen K2-muotoon (tarkemmin MK4). K2-muotoa löytyy eläinperäisestä ja fermentoidusta ruuasta (juustot, natto, hapankaali) sekä suoliston tuottamana.
K-vitamiinia sisältäviä ruokia per 100g Finelin taulukosta:
Mangoldi 830.00 µg
Lehtikaali 618.00 µg
Basilika 414.80 µg
Vuonankaali 377.00 µg
Korianteri 310.00 µg
Tilli 280.00 µg
Nokkonen 270.00 µg
Pinaatti 270.00 µg
Punasalaatti, punasikuri 255.20 µg
Vihanneskrassi 250.00 µg
Ruusukaali 220.00 µg
Ruohosipuli 212.70 µg
Rypsiöljy 150.00 µg
Itu, keskiarvo, sinimailanen, mungopapu 147.00 µg
Soijaöljy 145.00 µg
Roomansalaatti, sidesalaatti 129.00 µg
Jääsalaatti 115.00 µg
Lehtisalaatti, ruukkusalaatti, lollo rosso115.00 µg
Parsakaali 110.00 µg
Huomaa, että osaa näistä on helpompi syödä 100g kuin toisia, esim mausteyrttejä. Finelin taulukosta puuttuu runsaasti K-vitamiinia sisältävät persilja ja oliiviöljy. Koska K-vitamiini on rasvaliukoinen, kannattaa sitä sisältäviä ruokia syödä rasvojen kanssa.
Kattava artikkeli K-vitamiinista löytyy Duodecim-lehden artikkelista, sekä englannin kielellä Linus Pauling Insituutin sivuilta.
Mitä merkitystä K-vitamiinilla on vastasyntyneille?
Napaverta tutkimalla on voitu osoittaa, että suurella osalla vastasyntyneistä on elimistössään matala K-vitamiinipitoisuus ja tätä kautta myös vähemmän K-vitamiinista riippuvaisia hyytymistekijöitä. Erään tutkimuksen mukaan 1,5 prosentilla kaikista vastasyntyneistä löydettiin K-vitamiiniin sidoksissa olevien hyytymistekijöiden vajetta. Vastasyntyneiden veren K-vitamiinipitoisuus on pieni sillä K-vitamiini siirtyy heikosti istukan läpi, heidän suolistonsa ei vielä tuota K-vitamiinia ja äidinmaidon K-vitamiinipitoisuus on pieni. Tämä altistaa verenvuodoille esim suolistossa tai aivoissa. Matalista K-vitamiinitasoista johtuvaa verenvuotoa kutsutaan vastasyntyneen verenvuototaudiksi (eng. Vitamin K Deficiency Bleeding / VKDB). Riski tähän on pieni, mutta sen seuraukset voivat olla vakavat sillä aivojen sisäinen verenvuoto voi aiheuttaa pysyvää vammautumista tai kuolemaa.
Miten yleinen vastasyntyneen verenvuototauti on?
Vastasyntyneen verenvuototautia esiintyy syntymähetkestä kuuden kuukauden ikään saakka. Puhutaankin ilmenemisajankohdan mukaan varhaisesta (0-24h iässä), klassisesta (1-7 pvä) ja myöhäisestä (8 pvä - 6kk) verenvuototaudista.
Varhainen verenvuototauti ilmenee heti syntymän jälkeen ensimmäisen vuorokauden aikana ja se on lähes poikkeuksetta sidoksissa äidin lääkityksiin tai sairauksiin. Jos synnyttäjällä on K-vitamiiniin vaikuttavia lääkityksiä, on vastasyntyneen riski verenvuototautiin noin 10 %, jos hän ei saa K-vitamiinilisää.
Klassinen verenvuototauti, jota esiintyy ensimmäisen elinviikon aikana on liitetty K-vitamiini-lisästä kieltäytymisen lisäksi liian vähäiseen maidonsaantiin ja imetykseen. Äidinmaidon K-vitamiinipitoisuus on noin 50 kertaa korviketta pienempi ja siksi täysimetetyt vauvat ovat suuremmassa riskissä verenvuototautiin. Esiintyvyys on 0,25-1,5 % vastasyntyneistä. Se on muodoltaan yleensä lievempi ja verenvuotoa esiintyy suolistossa, navasta tai nenästä. Aivojen sisäinen verenvuoto on mahdollinen, mutta harvinainen.
Erityisesti myöhäinen verenvuototauti liitetään vakaviin vammautumisiin ja kuolemiin, mutta se on hyvin harvinainen. Oireet esiintyvät keskimäärin 4-8 viikon iässä ja noin puolet verenvuodoista tapahtuu aivoissa. Kuolleisuus on noin 20% ja selviävistä noin 40 prosentille jää pysyviä neurologisia ongelmia.
Myöhäisen verenvuototaudin esiintyvyys on:
noin 5/ 100 000, jos vastasyntynyt ei saa mitään k-vitamiinivalmistetta syntymän jälkeen
noin 0,2/ 100 000, jos vastasynytynyt saa 1mg k-vitamiini-injektion
noin 0,5/ 100 000, jos vastasyntynyt saa K-vitamiinia suun kautta 2mg syntymän jälkeen JA uusinta-annokset 2mg viikon ja kuukauden iässä TAI 1mg viikottaiset annokset ensimmäiset kolme kuukautta
Suun kautta annettu K-vitamiini tekee riskistä siis 10 kertaa pienemmän, kuin jos K-vitamiinia ei anneta ollenkaan. Lihakseen pistettävä K-vitamiini pienentää riskiä vielä tätäkin enemmän. Käytännössä Suomessa kaikille vastasyntyneille annettava K-vitamiinilisä ehkäisee noin kahden vauvan vuosittaisen kuoleman myöhäiseen verenvuototautiin ja noin kolmen vauvan pysyvän vammautumisen.
Verenvuototautia hoidetaan lihakseen pistettävällä K-vitamiinilla, joka vähentää välittömästi verenvuotoa. Jos verenvuotoa on tapahtunut aivoissa, voi vauva joutua leikkaukseen.
Millaisia oireita verenvuototaudilla on?
Erityisesti, jos perhe kieltäytyy antamasta vastasyntyneelle K-vitamiinia olisi hyvä seurata mahdollisia oireita, jotka voivat liittyä verenvuototautiin. Näiden ilmetessä on heti oltava yhteydessä terveydenhuoltoon. Myöhäinen verenvuototauti on kuitenkin haastava tunnistaa, sillä se tapahtuu useimmin aivoissa ja ensimmäisten merkkien tullessa on aivoissa jo tapahtunut verenvuotoa ja riskit pysyviin vauroihin ovat olemassa.
Mahdolliset oireet:
- mustelmat, erityisesti kasvoissa ja päässä
- verenvuoto nenästä tai navasta
- iho kalpea
- verinen virtsa, uloste tai oksennus
- ärtyneisyys
- uneliaisuus, velttous
- oksentelu
- kouristukset
- ihon keltaisuus ensimmäisten kahden viikon jälkeen
Mitkä vauvat ovat erityisessä riskissä verenvuototaudille?
Raskaana olevan K-vitamiininpuutos vaikuttaa sikiön K-vitamiinin saantiin. Tähän voi vaikuttaa aliravitsemus tai suoliston imeytymishäiriöt kuten antibiottihoito, keliakia tai suolistosairaudet kuten Crohn. Tämän lisäksi syynä voi olla sapen eritykseen liittyvät ongelmat, sillä ne vaikuttavat rasvapitoisten vitamiinien imetymiseen.
Myös vauvan maksan ja sapen toiminnanhäiriöt (esiintyvyys 1/20 000) ja pitkittynyt keltaisuus voivat olla merkki kohonneesta riskistä ja tällöin suositellaan, ettei k-vitamiinia anneta suun kautta vaan injektiona. Myös vauvan suoliston imeytymishäiriöt voivat altistaa hänet verenvuototaudille, erityisesti jos hän ei ole saanut K-vitamiinia injektiona vaan suun kautta tai ei ollenkaan.
Jos äidillä on raskausaikana tai imetyksen aikana käytössä tiettyjä lääkkeitä, jotka voivat aiheuttavat K-vitamiinin puutosta, voi se vaikuttaa myös vauvan K-vitamiinitasoihin. Näihin lääkkeisiin kuuluvat esimerkiksi tietyt antibiootit (kefalosporiinit, rifampisiini, isoniatsidi), kolesterolilääke (kolestyramiini), verenohennuslääke (varfariini), aspiriini, epilepsialääkkeet (karbamatsepiini) ja jotkin sulfalääkkeet. Tällöin äidille saatetaan suositella jo raskausajan viimeisille viikoille päivittäistä K-vitamiinilisää ja vastasyntyneelle syntymän jälkeen välitöntä K-vitamiini injektiota. Riski on erityisen kohonnut, jos lapsi syntyy ennenaikaisena (<rv37).
Suurin riskitekijä vastasyntyneen myöhäiselle verenvuototaudille on syntymän jälkeisestä K-vitamiinilisästä kieltäytyminen. Myös täysimetyksellä on selkeä riskiä nostava vaikutus, sillä korvikkeessa on reilusti korkeampi K-vitamiinipitoisuus. Maailmalla on tapauksia, jossa kotona syntynyt vauva, joka ei ole saanut K-vitamiinilisää, on menehtynyt vastasyntyneen verenvuototautiin eli lempeä synnytys yksin ei suojaa vauvaa sisäisiltä verenvuodoilta. Imukuppisynnytys kyllä lisää riskiä.
K-vitamiiniriippuvaiset hyytymistekijät ovat tutkitusti matalia ensipäivinä niillä täysimetetyillä vauvoilla, jotka saavat keskimääräistä vähemmän maitoa. Tulokset ovat parempia niillä vauvoilla, jotka saavat yli 100ml/vrk kolmantena ja neljäntenä päivänä.
Miten vastasyntyneelle voi antaa K-vitamiinia?
Vastasyntyneille on alettu antamaan K-vitamiinia jo 50-luvulta saakka ja yleinen suositus ja käytäntö Suomessa ja ympäri maailmaa on antaa vastasyntyneelle heti syntymän jälkeen 1mg annos K-vitamiinia lihakseen pistettynä. Tällöin K-vitamiinia vapautuu lihaksesta ensimmäisten viikkojen aikana vauvan elimistön käyttöön. Pistos antaa suojan heti ja riittää, että se annetaan ensimmäisten tuntien aikana (alle kuuden tunnin sisään).
K-vitamiinia voi myös antaa suun kautta, jolloin suositus on antaa kolme kertaa 2mg annos. Ensimmäinen annos on heti syntymän jälkeen ja annos uusitaan viikon ja kuukauden iässä. Vaihtoehtoisesti suun kautta voidaan antaa syntymän jälkeen 2mg annos ja tämän jälkeen ensimmäisten 12 viikon ajan 1mg annos kerran viikossa. Hollannissa on myös käytössä annostelu, missä syntymän jälkeen annetaan 1mg annos suun kautta ja annostelua jatketaan 8 päivän iästä kolmen kuukauden ikään saakka 150µg päivässä. Tämä viimeisin vaihtoehto on tutkimuksissa todettu vähemmän suojaavaksi kuin kaksi edellistä, erityisesti jos vastasyntyneellä on sapen erityksen häiriö.
Vaihtoehtoiset tavat antaa suun kautta:
- 2mg syntymän jälkeen ja sama annos uusitaan viikon ja kuukauden iässä
- 2mg syntymän jälkeen ja viikon iästä 12 viikon ikään 1mg kerran viikossa
- 1mg syntymän jälkeen ja viikon iästä 12 viikon ikään 150µg päivässä (tämä vaihtoehto ei ole tutkimuksissa yhtä tehokas kuin kaksi edellistä)
Suun kautta annettaessa K-vitamiini kannattaa antaa aina imetyksen yhteydessä tai sen jälkeen (tai sekoitetaan pieneen määrään maitoa/korviketta). Tärkeää olisi muistaa kaikki annokset ja huolehtia, että vauva ei puklaa niitä ulos, sillä tällöin suoja ei ole riittävä.
Niin koti- kuin sairaalasynnytyksessä perhe voi päättää antavatko K-vitamiinin suun kautta tai injektiona. Siitä voi myös kieltäytyä kokonaan. Antoajankohdan on hyvä olla ensituntien aikana, mutta vain erityiseen riskiryhmään kuuluvat (äidin lääkitykseen liittyen) tarvitsevat K-vitamiinilisän välittömästi syntymän jälkeen. Joissain sairaaloissa perheiden tulee käydä ottamassa suun kautta annettavan k-vitamiinin uusinta-annokset viikon ja kuukauden iässä poliklinikalla. Kotisynnytyksissä lisäannokset ovat kotikätilön vastuulla.
(1000 µg = 1mg)
Mitä K-vitamiinivalmisteita on ja mitä ne sisältävät?
Konakion Novum on yleisin Suomessa ja muualla maailmassa käytetty K-vitamiinivalmiste. Suomessa sen ostamiseen tarvitaan resepti. Sairaalasynnytyksissä se on ainoa vaihtoehto, jos synnytykseen ei tuo itse mukanaan jotain toista valmistetta. Sitä voidaan tarvittaessa antaa myös suun kautta. Konakionin sisällössä on synteettisen K1-vitamiinin (fytomenadioni) lisäksi glykokoolihappo, natriumhydroksidi, lesitiini, kloorivetyhappo ja vesi. Fimean tuoteseloste.
Ka-Vit Tropfen on Saksassa käytössä oleva vastasyntyneille suun kautta annettava K-vitamiinilääke. Sen sisältö on synteettisen K1-vitamiinin (fytomenadioni) lisäksi natriumedetaatti, polysorbaatti 80, sorbiinihappo ja vesi. Englanninkielinen tuoteseloste täällä. Tämä on reseptivapaa valmiste Saksassa ja Suomessa sitä ei lueta lääkevalmisteeksi eli tilaaminen omaan käyttöön on laillista ja mahdollista.
Jos haluat tilata Ka-vit Tropfen valmisteen itsellesi, onnistuu se saksalaisista nettiapteekeista, kuten:
Arzneiprivat
Unserekleineapotheke
Homoempatia
Lisäravinteista suurin osa ei sisällä riittävän vahvaa K-vitamiinia, jotta vastasyntyneelle voitaisiin antaa 2mg (=2000µg) annos suun kautta. Vaihtoehtoina on Thornen K2-tipat, DrGreenMom Natal K tai Biotics Bio-K-Mulsion. Lisäravinteiden laatua ja vahvuutta ei seurata yhtä tarkkaan kuten lääkkeiden ja niitä ei ole tutkittu vastasyntyneiden käyttöön. Huomioi myös, että vastasyntyneille annettava K-vitamiini on eurooppalaisissa valmisteissa aina K1 muodossa kuten myös Bioticsin ja DrGreenMom valmisteissa. Japanissa annetaan K-vitamiinia vastasyntyneille myös MK-4-muodossa kuten Thornen valmisteessa, mutta sen tehosta on vähemmän tehty tutkimusta.
Mitä haittaa K-vitamiinilisästä on?
Konakionin tuoteselosteen mukaan haittavaikutuksena voi olla punoitus ja arkuus pistoskohdassa. Hyvin harvinainen haittavaikutus (1/10 000) on anafylaktinen reaktio eli äkillinen vakava yliherkkyysreaktio. Pistos tuottaa myös vastasyntyneelle kipua, johon yleisin reaktio on itku.
Monet perheet epäilevät vauvan keltaisuuden liittyvän annettuun k-vitamiinilisään. Tämä yhteys on osoitettu tutkimuksissa, joissa annos on ollut 25mg eli 25-kertainen tällä hetkellä annettavaan annokseen verrattuna. Nykyinen annosprotokolla ei lisää keltaisuuden riskiä. Tärkein tekijä keltaisuuden minimoimiseen on tehokas imetys, jolloin bilirubiini pääsee poistumaan vauvan ulosteen mukana.
Suun kautta annettavan K-vitamiinin vaikutusta vastasyntyneen suolistoon ei ole tietoa. Ka-vit Tropfenin sisältämä säilöntäaine Polysorbaatti 80 vaikuttaa pitkään käytettynä ja isoilla annoksilla negatiivisesti suoliston mikrobiomiin ja limakalvon läpäisevyyteen, mutta vastasyntyneelle annettavassa annoksessa (2 tippaa) määrä on äärimmäisen pieni. Aihetta ei kuitenkaan ole tutkittu eli mitään varmaa ei voida sanoa.
Riittääkö, jos K-vitamiinia ottaa raskausaikana tai imettäessä?
Raskausaikana otettavan K-vitamiinilisän vaikutuksista on tehty muutamia tutkimuksia. Näissä raskaana olevat ovat syöneet päivittäin 1-20mg K-vitamiinia 1-6 viikkoa ennen synnytystä. Tulokset ovat ristiriitaisia ja aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta. Joitain tutkimuksia on tehty K-vitamiinilisän vaikutuksesta kun kyseessä on ennenaikainen synnytys ja näissä nähdään ennen synnytystä annettavan K-vitamiinin vähentävän riskiä vastasyntyneen verenvuototautiin sekä lisäävän K-vitamiinijohdannaisten hyytymistekijöiden määrää napaveressä. K-vitaminiilisä ennen synnytystä siis todennäköisesti jossain määrin nostaa sikiön K-vitamiinipitoisuuksia. Kuitenkaan mitään selkeää protokollaa tai sen hyötyä ei voida näiden tutkimusten perusteella sanoa.
Äidinmaidossa on K1-vitamiinia noin 1,3 µg per litra ja kolostrumissa noin 2 µg per litra. Keskimäärin kuuden viikon ikäinen vauva saa äidinmaidosta K-vitamiinia 0,55 µg per vuorokausi, kun korvikeruokittu saa 45,4 µg per vuorokausi.
Imettävän äidin ottama K-vitamiinilisää nostaa äidinmaidon K-vitamiinipitoisuutta. Päivittäinen 2,5mg lisä nostaa äidinmaidon K-vitamiinin keskimäärin pitoisuuteen 25 µg per litra. Päivittäinen 5mg K-vitamiinilisä nostaa maidon K-vitamiinin noin pitoisuuteen 50 µg per litra, mikä vastaa lähes korvikkeen pitoisuuksia. Jos ajatuksissa on korvata K-vitamiinilisä täysin äidinmaidolla, pitäisi maidon kautta saada päivittäin 150 µg K-vitamiinia. Tämä on käytännössä mahdotonta, sillä alle kuukauden ikäinen vauva syö maitoa noin 500 ml vuorokaudessa eli äidinmaidon pitoisuus pitäisi tällöin olla 300 µg per litra. Missään tutkimuksissa ei olla löydetty näin vahvoja pitoisuuksia.
Ongelmana on myös taata vastasyntyneelle ensipäivinä riittävästi K-vitamiinia maidon kautta, sillä maitomäärät ovat niin pieniä. Syntymän yhteydessä annettava 1-2mg K-vitamiinilisä on siis mahdoton korvata pelkällä äidinmaidolla.
Toisaalta eräässä tutkimuksessa todettiin korvikeruokituilla vauvoilla olevan ulosteessa runsaasti metabolisoimatonta K-vitamiinia, mikä saattaa viitata siihen, että korvikkeen K-vitamiinimäärä ylittää suoliston kyvyn imeä sitä. Tällöin äidin ottama 5mg K-vitamiinia päivässä nostaisi äidinmaidon K-vitamiinipitoisuuden samalle tasolle korvikkeen kanssa ja voisi mahdollisesti riittää kattamaan vastasyntyneen K-vitamiinitarpeen ensimmäisen viikon jälkeen. Tarvitaan lisää tutkimuksia, mikä päivittäinen suun kautta annettava määrä K-vitamiinia antaisi riittävän suojan terveille vastasyntyneille, joilla ei ole riskitekijöitä, kuten ongelmia maksan tai sapen toiminnassa. Kun mukana on riskitekijöitä, ei äidinmaidon suoja todennäköisesti riitä. Ongelmana on kuitenkin se, että riskissä olevia vauvoja ei välttämättä tunnisteta, sillä ongelmat maksan ja sapen osalta eivät välttämättä oirehdi selkeästi.
HUOM! Jos raskausaikaan on määrätty veren hyytymiseen vaikuttavaa lääkitystä (aspiriini, hepariini), ei K-vitamiinilisää tulisi syödä ennen keskustelua hoitavan lääkärin kanssa. Muille K-vitamiinilisä on turvallista käyttää.
Thornen valmisteessa yhdessä kapselissa on 6mg K-vitamiinia ja Natures Life valmisteessa 5mg K2-vitamiinia. Vaihtoehtona on myös NaturesPlus, Source Naturals tai Life Extension K-vitamiinivalmisteet, joissa K-vitamiinia on 2mg. Harva muu lisäravinne yltää näin vahvoihin määriin, sillä ne ovat yleensä 100µg (=0,1mg) luokkaa. Vaihtoehtona on myös tilata Thornen vahvat K-vitamiinitipat ja käyttää samaa valmistetta itselle ja vauvalle. (Linkeissä mukana ensimmäisen tilauksen alennuskoodi PUK500 ja jokainen tilaus tuo myös minulle pienen korvauksen)
Onko K-vitamiinilisä luonnollinen?
Sekä Konakion ja Ka-vit Tropfen valmisteet sisältävät lisäaineita eli ne eivät ole luonnollisia. Kyseessä EI ole kuitenkaan rokote. Vastasyntyneelle annettava 1mg injektio nostaa hänen veressään olevan K-vitamiinipitoisuuden 12 tunnin jälkeen 9000 kertaa korkeammaksi kuin mitä se on normaalin aikuisen veressä. Suun kautta annettu 1mg annos nostaa 4 tunnin jälkeen vastasyntyneen veren K-vitamiinipitoisuuden 300 kertaa korkeammaksi kuin aikuisen.
Jotkut epäviralliset lähteet puhuvat siitä, että K-vitamiini tekisi verestä "paksumpaa" ja hankaloittaisi täten kantasolujen liikettä vauvan kehossa. Tämä ei perustu mihinkään tutkittuun faktaan, sillä veren "paksuus" riippuu isompien puna- ja valkosolujen määrästä, ei pienten hyytymistekijäproteiinien määrästä. Keholla on myös tietty raja miten paljon hyytymistekijöitä muodostetaan eli niitä ei tuoteta enempää kuin tarvittava määrä. Osa K-vitamiinijohdannaisista hyytymistekijöistä lisää veren hyytymistä ja osa todellisuudessa vähentää sitä. Keho pyrkiikin pitämään jatkuvaa tasapainoa veren hyytymisen suhteen, joten edes äärimmäisen suuret K-vitamiinilistä eivät aiheuta veren liiallista hyytymistä ja verisuonitukoksia. Ylimääräinen veren K-vitamiini siirtyy rasvakudokseen ja maksaan säilöön. K1 ja K2 -vitamiinit eivät myöskään aiheuta maksavaurioita edes suurissa määrissä, mutta synteettinen K3-muoto voi sitä tehdä, joten sitä ei tulisi käyttää.
Luonnollisuuden perustelu ei ole kuitenkaan validi, sillä harva meistä elää samalla ruokavaliolla tai suolistomikrobiomilla kuin ihmiset 1000 vuotta sitten. Todennäköisesti suurin osa raskaana olevista ja imettävistä äideistä on K-vitamiinin suhteen puutostilassa, sillä vihreiden vihannesten nauttiminen on vähäistä ja suoliston tila on monilla heikko. Näin ollen myös sikiö ja vastasyntynyt ovat K-vitamiinipuutteessa. Imeväiskuolleisuus on ollut myös aikaisemmin suurempi ja vauvojen menehtyminen on ollut osa elämän sykliä ja enemmän menetyksiä on ollut infektioihin liittyen kuin verenvuototautiin.
Entä jos päädyn jättämään K-vitamiinipistoksen välistä?
Vanhemmilla on oikeus kieltäytyä K-vitamiinipistoksesta. Aina on vaihtoehtona ottaa se myös suun kautta, oli synnytyspaikka mikä tahansa. Jos määrät tuntuvat suurilta, voi harkita myös pienemmän annoksen antamista, vaikkakin sen tehosta ei ole tutkimusta. Voit myös päättää antaa ensimmäisen annoksen, mutta jättää seuraavat annokset antamatta. Hoitohenkilökunnan tehtävä on tarjota tietoa asiaan liittyen, mutta painostaminen, syyllistäminen tai uhkailu ei kuulu asiaan. Henkilökunnan tulisi myös aina varmistaa, että vanhemmat antavat luvan pistoksen laittamiseen, sitä ei tulisi antaa ilman vanhempien suostumusta.
Jos vastasyntyneelle ei halua antaa mitään K-vitamiinilisää, suosittelen syömään loppuraskaudesta (rv34+) 4-6mg K-vitamiinilisää päivässä. Tätä olisi hyvä jatkaa siihen saakka kunnes vauva täyttää 3kk, jos hän on täysimetyksellä. Tämä ei suojaa vauvaa yhtä hyvin kuin vauvalle suoraan annettu K-vitamiinilisä, mutta lisää kyllä K-vitamiinijohdannaisten hyytymistekijöiden määrää. Voit myös harkita maidon pumppaamista loppuraskaudessa (rv37+) ja arvokkaiden kolostrumtippojen pakastamista. Näitä pakastettuja maitoja voi antaa vauvalle ensipäivinä lisänä kunnes oma maidontuotanto käynnistyy runsaammin. Jos synnytät sairaalassa, tarkista etukäteen, että heillä on pakkanen minne maitoa voi tuoda kun tulet synnyttämään.
Terveydenhuoltoon kannattaa olla herkästi yhteydessä, jos vauvassa on mitään verenvuototaudin mahdollisia merkkejä. Seuraa myös mahdollisia sappiongelmia vauvalta tarkkailemalla ulosteen väriä, joka ongelmatilanteissa on selkeästi vaaleankeltaista verrattuna normaaliin kirkkaankeltaiseen.
Laajempi englanninkielinen teksti aiheesta Evidence Based Birth sivustolla.
Lähteitä voi pyytää erikseen ja lisään niitä vielä tänne myöhemmin. Olen myös avoin palautteelle ja kysymyksille artikkeliin liittyen.
